Hörhötihöö

En sitten eilen tehnytkään pojan kanssa mitään, kävin vain ostamassa Wilille joululahjan.Sekä etsin meille vanhat jalustinremmit koirapuolen kätköistä.

Horse Guardin huopa ja treenipintelit, samaa sarjaa olevat.
Ensimmäiset mitkä meillä täysin saman sävyiset, kaikki muut ihan eri sävyisiä keskenään.
Jälleen todella miehekkään väriset vermeet (;

Tänään Wili sai kyllä jo kokeiluun uudet vermeet ja tui ku siitä tuli hieno. Käytös ei kyllä ollu yhtää nii hienoo ku Wilin varusteet. Tänään leikittiin yli puolet tunnista rodeoponia ja kun lopulta rauhotuttiin oltiin sitten patalaiskaakin laiskempia. Vaikka sai Wili tänään kehujakin ja kyselyä tuli, että joko oot kisoihi menossa Wilin kanssa niin ei, ei vielä. Loppuun annoin Wilin mennä pienenpienen ristikon ylitse laukassa pariin kertaan kiitokseksi.

Sry puhelinlaatu.. Mutta hieno poika oikeen sävysävyyn c:

Asia ei sinäällään miulle kuulu, mutta ajattelin silti siitä hieman kirjoittaa asian miua häiritessä valtavasti.
Tallilla tapaa välillä vierailevia tähtösiä, joille maneesin säännöt eivät vissiin ole ihan selvät. Näiden seassa on itse inhottava koittaa ratsastaa. On myös toki niitä jotka tietävät hyvin miten maneesissa tulee toimia ja ketä väistetään milloinkin. Olisi paljon mukavempi mennä ratsastelemaan näiden vierailevien tähtösten kanssa, jotka eivät tunnu tietävän ketä väistetään kun he opettelisivat ennen maneesille tuloa sääntöjä hieman.
Ei ole mukavaa tulla katsotuksi murhakatseella kun koitat itse ratsastaa oikeaoppisesti ja väistää silloin kun kuuluu. Mutta itse kun odotat saavasi samanlaista kohtelua, ei sellaisesta ole tietoakaan.

Hypätessä on myös ollut tapana sijoittaa esteet niin, että kaikille jää tilaa ratsastaa (kyseessä kun on iso maneesi). Tallilla on myös tapana ollut kertoa kaikille mitä hyppää milloinkin ja esteelle tullessa vielä kertaalleen ilmoittaa, että minkä esteen tulee. Näin ollaan vältytty kolareilta hienosti ja homma on pelittänyt mainiosti, eikä kenenkään ei ole tarvinnut yrittää leikkiä pöllöä hevosensa/poninssa selässä. Mutta tämäkin on joillekkin vieraileville tähdille, joko kokonaan tuntematon asia tai sitten heitä ei vain kiinnosta toisten turvallisuus maneesilla (eikä nähtävästi oma turvallisuuskaan). Voi myös olla etteivät jotkut ole koskaan kuulleetkaan, että olisi kohteliasta infota muita ihan turvallisuus syistä.

Kyseinen aihe tuli vain mieleeni tältä päivältä, kun ei tuntunut olevan ihan selvää kaikille miten kyseisellä maneesilla on tapana toimia. Joten kehotan kaikkia, jotka käyvät vierailla maneeseilla perehtymään ensin kuinka kyseisellä maneesilla toimitaan. Sillä itsessäni ainakin herättää pahennusta tuollainen käytös mitä maneesilla tänään oli. Toivon todella että en joudu kyseiseen tilanteeseen enään toisten sillä saatan muuten avata suutani hieman liikaakin. Enkä todellakaan halua, että Wili teloo ketään vain sen takia, että tullaan täysin vieraalla ponilla pyllyyn hirmuisella ravilla ja puotetaan ulkokautta ohitse. Ärrinpurrin..

Kavaletteja!

Oli ainakin tarkotus mennä..

Katkes kohasta mistä ei ollut edes riipuksissa soljen varasssa.

Kerkesin ottaa Wilin kanssa alkulämmittelyt ( käynnit, ravit laukat) hyvin ilman mitään tuntemustakaan siitä mitä tuleman piti. Päätin alottaa kaveleteille tulon kun poika kuunteli tosi hyvin. Sijotin kavaletit n. puoleen väliin maneesia, hieman enemmän ovipäätyyn. Kerettiin muutamaan kertaan tulla kavaletit soikiolla, kun huomasin sitten kesken sarjan, että miulta tippu vasemmalta puolelta kokonaan tuki. Onneksi Wili on oppinut ihanan tavan pysähtyä jos huomaa ratsastajan tasapainon horjahtaneen enemmän ilman, että on Wilin itsentä aiheuttamaa. Hetken mietin mitä teen. Heitin sitten satulan pois kokonaan ja puotin kavaletit maapuomeiksi. Ei siinä kuitenkaan pystynyt istumaan, oli kyyti niin tasaista. Joten mikä ratkasuks..?

Huima este mistä Wili innostui valtavasti :D

Toiselta puolelta puomit esteeks ja toiselle puolelle saa jäähä maapuomeiks ja eikun maastakäsin hyppy ja  puomeille. Molemmille hyödyllistä liikuntaa ja Wili joutuu kuuntelemaan siltikkin vaikkei selässä kukaan kiikkunutkaan.

Pisteet hahmottamassa päätyjä ja keskohtaa pitkiltä sivuilta.
Kavaletteja tultiin näin ja "alareunan" kavaleteista nostin Wilille pienen esteen ja "yläreunan" jätin maapuomeiksi.

 Lopuksi purettiin puomit ja estetolpat pois ja siivottiin sotkut. Puhun siksi monikossa, koska Wili oli tänään ylisosiallinen poika taas. Turpa piti tunkea joka väliin mihin kerkesi. Mitään et saanut tehdä rauhassa, et edes putsata suojia ilman pusuja ja turvalla tuuppimista :D Ihana poika, sai mielen piristymää vaikka jalustinremmit kismitti ihan hirveesti!

Paikalla olosta saatiin hetki neuvotella ja sekään onnistunut kunnolla, kun otin askeleen taaksepäin lähti Wili samantei tulemaan luokse. Ja taijan omistaa takajaloista päätellen Aku Ankan ;D

Huomenna sitten uusi yritys varmaan kavaletteihin taaaai sitten varaan paikan estetunnilta torstaina (: Vaikka oltiin kaverin kanssa suunniteltu lähtevämme maastoilemaan torstaina hänen päästyä koulusta, mutta maastot ainakin meilläpäin ovat ihan luistinratoja.Enkä halua lähteä rikkomaan Wilin jalkoja ukkelin hösöttäessä ja riekkuessa jäisellä tiellä.

HuliWili päivä

Menin jo heti aamusta talille klipatakseni Wilin. Vastassa oli ei niin innokas kaveri kun aamuheinät jäivät ulkona kesken. Nätisti poika kuitenkin lähti mukaan. Sisällä vein Wilin suoraan pesupaikalle otin loimen pois, laitoin pumpulit korviin ja aloin suristella. Poika oli tosi nätisti kun ajelin vasemmanpuolen ensin kaulasta vauhdilla ja seuraavaksi heti perään oikeanpuolen kaulasta. Jatkoin sitten samaan vauhtiin oikean puolen, sillä Wili leikkii yleensä aina pelkäävänsä sen puolen klippausta. Jatkoin kaulan jälkeen normalisti kainalot, mahan aluset ja kyljet takapuolta kohti mennen. Takamusta klipatessa Wili rupesi jtn loikkimaan ja sätkimään ihan ihmeellilsesti en enempää kiinnittänyt asiaan huomiota karkasin vain lopeta. En edes katsonut mitä se oli pelkäävinään kerran karjasu tehosi. Klippailin Wilin oikeanpuolen kaikessa rauhassa sitten loppuun ja kun käännyin takaisin pojan pään puoleen miulle selvis miks Wili oli loikkinut. Siltä oli tippunu toisesta korvasta vanut kokonaan pois ja klipperin ääni tottakai muuttunut paljon kovemmaksi ja pelottavemmaksi.
Pidettiin sitten pieni tauko ennen toista puolta ja annoin Wilin syödä hieman kauraa kerran oli niin nätisti seisyt paikoillaan ilman toisenkorvan vanuja. Jatkoin toisenpuolen klippauksen niillä vanuilla mitä korvissa enään jäljellä oli ja mahtavasti meni. Ei hypyn hyppyä mihinkään suuntaan. Hieman jos olin ylpee pojasta! (:
Klippauksen jälkeen harjasin Wilin ja heitin vuorellisen sadeloimen pojalle ja eikun ulos jatkamaan aamuheinien mupellusta. Päätin myös ettei Wili tarvitse enään tarhatessa päitsiä, sillä tulee niin nätisti portille vstaan.

Lähdin sitten välillä käymään asioilla mm. syömässä, kyselemässä wintecin sinistä kaarta (jota ei tietenkään mikkelistä saa), hakemassa Wilille uuden huovan ja pintelit.
Optikko reissu päätyi hyvin, vaikka olin jo ihan varma että lasit ne miulle märää. Mutta ei, saan ainki vielä elää ilman niitä (;

Sitten eikun takaisin tallille yksityistunnille! Olin pyytänyt vkl aikaan, että Jenni pitäisi miulle ja Wilille yksityistunnin ihan perusasioista.

Wilin varusteet tänään. Ihanat vaaleensiniset kamppeet :'3
Huomatkaa miten innostuneen näkön Wili onkaan :D

Tunti meni hyvin ja sain useamman hyvän neuvon Jenniltä mitä olisi hyvä treenata Wilin kanssa. Näistä varmaan enemmän sitten jatkossa kun lähden ideoita toteuttamaan (;
Mutta tunnilla Jenni aluksi korjasi istunta virheeni ja neuvoi kuinka saan piettyä oikean asennon ja ennen kaikkea miten saan käteni piettyä etteivät ne lähde vaeltamaan. Kun istunta ja kädet oli paikoillaan lähdettiin tekemään erilaisia väistöjä. Ensin sulkuja, sitten avoja. Lopulta molempia yhdessä vuorotellen (sulku-voltti-avo). Kun nämä toimi molempiin suuntiin hyvin tehtiin takaosa käännöksiä muutama ( joita pitää vielä treenata huomattavasti, mutta menevät kuulema hyvin siihen nähen miten vähän Wili on niitä tehnyt).Tämän jälkeen siirryttiin pohkeenväistöihin. Tehtiin pariaskelta väistöä, suoristus ja eteenpäin, pari askelta väistöä ja jälleen suorsistus ja eteenpäin. Tehtiin tuolla periaatteella väistöjä molempiin suuntiin kunnes meni puhtaasti ja Wili reagoi apuihin nopeasti. Hyviin väistöihin sitten lopeteltiinkin ja rupateltiin Jennin kanssa mitä Wilin kanssa olisi hyvä tehdä ja mihin itseni tulisi ratsastaessa kiinnittää huomiota.Mahtava tunti kaikenkaikkiaan vaikka mentiinkin pelkkää käyntiä. Seuraava tunti pitääkin varata niin, että päästää sisälle ja pystytään menemään muutakin kuin käyntiä (;

Haaste kaikille hevosen omistajille

"Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut."

 (En haasta nyt ketään, tehköön kuka haluaa! :) 

Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta

Wili on arvioitu norjanvuonohevoseksi, mutta vuonishan tuo on ilmiselvästi kaikkinee siimoinee ja seepra raitoinee. Luonteesta myös huomaa mistä rodusta on kyse. Wililtä löytyy aina pieni pilke silmänkulmasta. 

 

Tasoltaan herra on joku helppo b, ainakin kotona harjoteltaessa. Kisoihin asti kun päästään (ensi kesän tavote) aloteetaan kuitenkin ihan helppo c:stä. Wili hyppää ratana varmaan jonkun 60cm-70cm ja yksittäisenä on mennyt metriä. Irtona en osaa sanoa paljon menisi, mutta päälle metrin ainakin.

Luonteesta enemmän. Wili on yksi hurmuri poika ja ihastuttaa kaikki itseensä pienuudellaan ja herttaisella (kerjäävällä) katseellaan. Mieleen painuvin kommenttini onkin " Voiku Wili on pieni, oks se ees sataakolmeekymmentä, en oo ikinä nähny noi pientä vuonista?" Vastaus kyllä, nipin napin.

 

Vähä rapsutuksia väliin. (Harja "nirsitty" kaatumisen takia)

 Wilille on vaikea sanoa ei sen herttaisen tungettelevan yli sosiaalisen luonteen vuoksi. Wili on lähestulkoon aina tunkemassa päätä syliin ja kerjäämässä rapsutuksia, mutta haitakskaan ei ole jos sattuis pien leipävänpalane löytymää tai vaikka kokonaine omena taskusta (; (eikä pelkoo että jäis huomaamatta jos jtn hyvää on mukana. )

Hevoset vai ponit? Miksi?

Sanoisin ehdottomasti ponit. Hevoset ja mitä suurempi heppa onkaan kyseessä sitä vähemmän tunnen halua mennä eläimen luokse. Vaikka vuonishan on oikeasti hevonen. Lasken sen itse poniksi pienuutensa vuoksi. Toki tykkään hevosista ja pidän kauniina suuria hevosia, jotka kantavat itsensä omanarvon tuntevasti, en vain osaa kuvitella itselleni ikinä mitään jättiä oman kokoni vuoksi.
 

Ensimmäinen hevonen/poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?

hmm, oliskohan ollut vuonis nimelä Dana. Kaveri houkutteli mukaansa tallille, jossa maksettiin tunti ja sitten sai ratsastaa tunnin ilman mitään ohjausta. Dana muilutti kyllä miua 10/0 lähestulkoon joka kerran kun sen selkään nousin. Mutta pidin Danasta tosi paljon silti. 

Ensi ihastumiset ja kosketuksen ihanaan rotuun, vuonohevoseen!

Iltahämärässä otettu kuva miusta ja Danasta. Danalla kuvassa kaviokuume, mutta halusin tammaa silti käyä moikkaamassa vaikka en ratsastamaan pystynytkään.Ratsastuskuvaa ei valitettavasti ole :/

Kumpi parempi, kengätön vai kengällinen? Hevosesi kenkien koko? (Jos se on kengässä)

Pidän Wilillä kenkiä edellisellä omistajalla olleen kavoikuumeen vuoksi ja nopean kulumisen. Wilillä on huono kavionlaatu ja se kuluu todella nopeasti. Talvella pidän ihan liukkaiden kelien takia (joka kengässä 4 hokkia), jottei Wili luistele kuin bambi jäällä. Wilin kengän koko on 2.

Klippaus: Puolesta vai vastaan?

Puolesta ja vastaan. Ymmärrän että kovassa treenissä olevat hevoset/ponit klipataan sekä hevoset/ponit joilla mahdoton talvikarva, joka ei kerkeä kuivumaan seuraavaan aamuun mennessä. Esimerkiksi Wilin klippaan juuri tästä syystä, jos ratsastan Wilin hikeen päivällä on se vielä seuraavana aamuna märkä. 

 

Vastaan olen siinä kohtaan, kun hepo klipataan vain sen takia kun muutkin klippaavat omansa. En näe tässä mitään järkeä. Ei ole hevoselle/ponille hyväksi tulla turhaan klipatuksi ja ulos vietäessä vällättyä 5 eri loimella. Järki siis mukana kun/jos klippaat hevostasi

Tarhaavatko hevosesi yksin vai laumassa? Miksi?

Wili tarhaa yksin orimaisen luonteensa vuoksi. Wilin voisin toki laittaa kaverin kanssa sen sosiaalisen luonteen vuoksi, mutta kun Wili ottaa asenteen "olen pomo kuunnelkaa minua" on yleensä herra ottanut vain turpiinsa. 

Ainut kenen kanssa Wilin olen suostunut laskemaan irti samaan tilaan on kaverini issikka (olivat ennen samalla tallilla).  Turpiinsa olisi Wili varmaan ottanut tungettelevan ja isottellevan luonteensa takia, mutta ymmärsi alistua parikyt senttiä isomman kaverin edessä jolla vielä isompi ego kuin Wilillä (; Ihana issikka kaikin puolin ja ois kiva päästä moikkaamaan pitkästä aikaa (:

Ihanat hömelöt ♥ Lopulta jätkistä tuli ku paita ja peppu :3

Ratkaiseeko hevosessa enemmän sen luonne vaiko ulkonäkö (kuten väri)?

Hevosen luonne on kaiken A ja O. Wilinkin kohdalla tämä oli suuri tekijä ostopäätöksen suhteen. Wili oli yksi kilteimmistä yksilöistä ketä olin ikinä hoitanut ( hoijettuja heppoja muuten löytyy). Tarhasta hakiessakin poika antoi kiinni ilman mitään onglmia ja lähti seuraamaan portille. Muistan vielä miten kurainen ja vellinen väli Wilin hakupaikalta oli portille, mutta mukisematta poika seurasi sisälle asti ja antoi laittaa itsestä kiinni. Hoitaessa jalat nousi kun vähän hivutti vain kättä jalkaa pitkin. Rakkautta ensisilmäyksellä. Tais kyllä olla vaan toispuoleista :D 

"Hyyyi se pussaa mua!"
Wilin ihana luonne puhkes kukkaansa kaikkien vastoinkäymisten jälkeen uudessa kodissakin.
Alkuun meillä tosiaan oli hankaluuksia Wilin kanssa yheistyössä, mutta niistä selvittyämme on pojan luonne ollut juuri sitä mitä ensitapaamisellamme. 

 

Wilin luone on mielestäni täysi 10 . Vaikka se välillä testaileekin onko mamma nyt ihan tosisaan, mutta se kuuluu mielestäni vuoniksen luonteeseen. Pehmeän luonteensa vuoksi äitikin antoi suostumuksen Wilin meidän perheeseen muuttoon. (Ensimmäiselle ponille jonka olisin halunnut äiti sanoi jyrkän mielipiteen "EI".)

Millainen on hyvä hevosblogi?

Huolellisesti tehty. Eli ulkoasu on asiallinen ja blogin henkeen sopiva. Kirjotusvirheitä mahdollisimman vähän ja tekstin tulisi muutenkin olla sujuvasti luettavaa. Huumori ei myöskään ole pahaksi. Hyvälaatuiset kuvat ovat myös plussaa, mutta jos teksti on hyvin kirjoitettu en edes kuvia kaipaa. 

Pahin tippumisesi?

En oo koskaan tippunut omastamielestä oikein pahasti. Mutta jos pahin pitäisi valita on se varmaan Wililtä lento ja sairaala reissu sen perään. Wili oli ollut selkänsä takia saikulla pitemmän aikaa ja kun lopulta pääsin selkään satulan kanssa, lensin sieltä upeassa kaaressa ennen kuin oltiin keretty yhtä pitkää sivua kävellä loppuun. Höyhensin Wilin kuitenkin itse maasta selvittyäni takaisin selkään. (muistoissa aivan pimeä aukko lennosta ja kuinka olin kömpinyt takasin selkään)

Seuraavana aamuna äiti kuitenkin raahas miut suoraan ensineuvoon ja pää kuvauksiin. En pystynyt liikuttamaan päätä juuri ollenkaan ja olo oli kuin migreenissä. Kuvauksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään uutta, vain vanhoja ruhjeita. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että hevonen pitäisi laittaa myyntiin ja minun lopettaa ratsastus, pääni ei kuulema kestä enään kovin montaa suurempaa iskua. Mutta ilmoitin vain ettei poniani myydä enkä harrastuksestan luovu! Siihen lääkäri vain pudisteli päätään.

Kuinka monta loimea hevosesi omistaa?

8. 3 fleese-, 1 vohvel- 2 ratsastus-, 1 sade- ja 1 toppaloimi. Saattaa kuulostaa jonkun mielestä hurjalle määrälle, mutta kaikki ovat aktiivisesti käytössä tai odottamassa pesuvuoroa.yhtä loimea lukuunottamatta sillä se on Wilille vähän iso ja käytän vain sillon kun muut fleeset ovat pesussa.

Kuinka usein hevosesi liikkuu?

 6-7 kertaa viikossa.Yleensä Wilillä on 3 päivää jolloin ratsastan sen kunnolla hikeen ja sen jälkeen aina palauttelu päivä. Eli en treenaa Wiliä 3 päivänä peräkkäin hikeen ja anna sitten höntsäillä loppupäiviä. Vaan haluan antaa Wilille rennomman päivän aina rankemman päivän jälkeen. Tämä on toiminut meillä hyvin ja Wili on tehnyt paljon motivoituneemmin töitä. Välillä pidämme kyllä kunnon treeniviikkoja, jolloin ratsastan Wilin useamman kerran kunnolla hikeen, mutta vastapainoksi annan Wilille sitten seuraavan viikon höntsäilyyn (: 

Välillä otetaan ihan rennosti (:

 

Oletko varovainen vai "uhkarohkea" ratsastaja?

Olen mielestäni varovainen ennemminkin. Wilin kanssa voisin tehdä lähestulkoon mitä vaan sillä luotan herraan sen verran enemmän, mutta jonkun vieraan hepan/ponin kanssa miettisin 2 kertaa enneku teen jtn päätöntä. Wilin kanssa mennään enemmän tuumasta toimeen periaatteella :D

Ainut asia missä Wilin kanssa stoppi tulee aika nopeasti on esteet, sillä oon ite hirmu arka hyppäämään oli ratsuna kuka tahansa. 

Sählä ponipoika

Wili on ollut hirmu häselö ratsastaa, mutta ruhottunu onneks tunnin mennessä loppua kohden. Lopulta poika on ollut jopa hirmu mukava ratsastaa. Maastakäsin sählättiin myös tunnin verran eilen, joka meni hyvin. Ympyrätyöskentelyn jälkeen harjoteltiin espanjalaista käyntiä, mistä ei meinannut tulla aluksi mitään sillä kaveri hyppäs samaan aikaan ja Wili kahto kateellisena. Ilme oli samalla niin syyttävä, mutta samalla niin kerjäävän näkönen, että aattelin sitten ilmottautua Wilin kanssa ohjatulle estetunnille. Saa nähdä mitä tunnista tulee, Wilillä kun tuntuu tuota energiaa aina piisaavan :D

Muutama räpsy mitä jaksanu ottaa.

Puhelin räpsy loppukäynneiltä.

"Hyyyi lunta!"

"Eipäs vaan ihanaa!"

"Käyää moikkaa isojaki tyttöjä, eikä pelota yhtään"

Inka sai myös osansa

"Pelätkää oon näi iso jo!"

"Lapsi pieni näin se tehdään"

"Minä olen lentäjän tyttö.."

"Mihi siä lennät?"

Piilottamaan saaliin ilmeisesti..

"Kuuliin huudon Sisälle! Tulen heti juoksukalkaa"

"Taaai en iha sittenkään.."

Möttis ja Wili. Möttykän ilme kertoo kaikn :D

 Loppuun vielä, kuolaan Wilille myös uusia valjaita jotka on ihanat. Ensin pitäisi saada vain myydyksi entinen valjaspaketti, joka sisältää kaiken mitä ajamisessa tarvitset (Paitsi suitset).

Haluun tumman ruskeena kyseiset valjaat! Ihanat eikö ? Hintakin sen mukanen valitettavasti..

Reissuilua,yökylää ja ikävää

Itse lähdin siis käymään reissussa Joensuussa kaverin luonna ja jouduin jättämään Wilin ja Möttiksen hoitoon. Veljeni ei nimittäin pidä möttiksestä ja mötykkä ois jääny Jeren hoitoon, joten Möttis pääs miun "veljen" ( kaveri joka on ku veli) luokse viikonlopuksi hoitoon. Wilin jätin Senjan hoiviin, vaikka aluksi Wilin oli tarkoitus jäädä toisen henkilön hoitoon. Herra ei oo kuitenkaan osannut käyttäytyä ollenkaan, vaan on tyhmäillyt minkä kerennyt. Niin en sitten uskaltanut jättää poikaa vieraamman hoitoon ja pyysin Senjan käsivaivastaan huolimatta hoitamaan Wilin.

Wili oottamassa sisälle pääsyä

Wili oppinu tulee uuvessaki "kodissa" vastaa portille pyynnöstä (:

"No otatko jo kiinni ni päästää lähtee"

Aina yhtä ilosen näköne taluttaessa

Rennon tunnin jälkee

Herra haaveili vaa päiväheinistä

Möttis ei alkuun olisi halunnut jäädä hoitoon vaan oli sitä mieltä, että minä tyttöhän lähden samalla oveavauksella kotiin takasin kun työkin lähdette. Seuraavana aamuna laitoin Reitsille sitten viestiä miten Möttis on ollut niin ei oo kuulema ruoka maittanu oikeen kunnolla. Mutta tokkopa tuo paastoo koko viikonloppua. Saa nähdä kuinka ilone mammantyttö onkaan vastassa kun mennään neitiä hakemaan kotiin (:

Wili on taas jatkanut samaa rataa kuin ennen lähtöäni ja pöllöillyt oikein urakalla. Saa nähä muuttuuko ääni kellossa kun pääsen ite taas pojan luo.

Täällä Joensuussa on ollut joulutunnelmaa enemmän kuin muistan kotona olleen moneen vuoteen. Joista enemmän sitten kuvien kera.

Steariininen tuikkukuppi.. Rakastuin toho täysi, aivan ihana pimäen aikaan kun tuikku sisällä ja hohtaa valoa kimaltelevan steariinin lävitse. Kuvassa ei pääse yhtään oikeuksiinsa

Taikinasta viidennes varmaan hävisi teilletuntemattomille jo leivontavaiheessa

Tuikkuja sielläsuntäällä

Kotitekosia piirakoita

Muutama piirakka hävinnyt täydestä "kopallisesta" jo parempiin suihin (;

Joku vuosi annettu joululahja vieläkin käytössä (:

Odotusta ainakin kaikille tasapuolisesti (:

Epämäärästä laiskuutta

Oon ollu hirmu laiska kirjottelee blogin puolelle mitään. Eikä mitään kirjoteltavaa ole edes ollut. Joulukalenteriakaan en ajatellut kirjoittaa olleenkaan sillä en jaksaisi päivittäin raahautua koneelle kuitenkaan.
Tänään yritin tehä mydayta kuvina, mut olin laiska räpsii kuvia eikä tallilla ollut ketään kuvaamassa. Mutta jotain tuli edes räpsittyä. Itse olen lähössä loppuviikosta käymään Joensuussa ja olin sopinut Wilille jo hoitajankin sille ajalle kun olen poissa. Mutta tämän päiväisen ratsastuksen jälkeen en uskalla jättää poikaa kenenkään tuntemattomamman käsiin. Eikä luulisi että energiaa olisi päässyt liikaa kertymään, joka päivä kuitenkin joutuu töihin ihan kunnolla. Tänään kuitenkin Wili leikki rodeoponia vaihteeksi ja yritti riepottaa miuva 10/0. Lopulta Wili kuiteki rauhottu ja rupes kuuntelemaan ihan nätisti, kun tajus etten sieltä selästä alas mätkähä teki sit mitä tahansa.

Muutama kuva tältä päivältä kameralla ja puhelimella otettu

Vauvat oottamassa et mennää ulos ( pennut on siis yöt häkissä ja jos ketään ei ole kotona, muuten viettävät vapaasti aikaa perheen kanssa)

Inka yritti silmät sirillään vahtia missä pennut viipottaa menemään

Sit käytiiki tekee tuttavuutta isojen tyttöjen kanssa

Ja leikitään myös lumiukkoa

Kuin 2 marjaa, mamman mulkerot ♥

Hanaa

Koko konkkaronkka

"Äitiii älä meee"

Mite voikaa olla noin älykkään näkösiä..

Vaavit sisälle ja ruokaa

..Ehkä ne nappulat joku päivä rupee pysyy kupissa vielä..

Sit ite suihkuu

Ja raikkaana aamupalalle (:

Innokkaan näköne kaveri karsinassa

pään kääntyessä ilmekki muuttu ilosemmaks

Kanget joilla tänään mentiin (alla kaikki muutkin herran suitset)

Ja muut varusteet, pinteleitä lukuunottamatta mitä tänään käytettiin.

Kotona koitin vielä ottaa lisää kuvia vauvoista et näkis mite paljo ne on kasvanu..

Mut suurin osa kuvista oli tälläsiä

Hitsi jäin sitteki kiinni tunnistettavasti

Sit viel illan päätteeks sinkki ee juomaa ja..

Hyvää ruokaa (: