Omat koirat

Tytti



Inka kun kävimme häntä katsomassa ekaa kertaa (:

Kutsumanimeltään Inka tai Inkeri

tärkeämmät tiedot Inkasta löytyy täältä.

Luonteeltaan Inka on hyvin eloisa ja kovaääninen karvapallo, joka rakasta ylikaiken ihmisten huomiota ja hänen kanssaan leikkimistä. Inka on hyvin energinen ja näin ollen jaksaa olla pitemmilläkin lenkeillä mukana. Inka ja Wilikin tulevat hyvin toimeen, vaikka Wili taitaa tykätä enemmän Inkasta kuin Inka Wilistä. Johtunee kesällä Wilin antamasta pususta jonka jälkeen puoli koiraa oli vihertävä ja limainen :D Inka on todella nopea oppimaan uusia asioita ja temppuja, jonka takia tykkäänkin opettaa hänelle paljon uusia asioita.

Vil Meerom Zirella

    

Tutummin Möttis tai Möttykkä 

Tarkempia tietoja Möttiksestä löytyy täältä

Möttis on Inkan ensimmäisestä pentueesta ja näin ollen on kotona syntynyt. 

Möttis on luonteeltaan lyhyesti ja ytimekkäästi ylivilkas pieni ad/hd ja virtaa riittää aina vaikka muille jakaa. Hellyyttä ei Möttiksen mielestä myöskään voi olla maailmassa liikaa vaan neiti on aina valmiina pusuttelemaan ja mönkimään kainaloon. Tuhotyöt ovat Möttiksen erikoisalaa ja kaikki, kirjaimellisesti kaikki on Möttiksen mielestä tuhottavaksi tai vähintään maistettavaksi. Pieni sydäntenvalloittaja, jolle olisi ollut monta ottajaa jos en itse olisi jättipäiseen rotanpoikaseen ihastunut jo ennekuin silmätkään olivat rääpäleellä edes auenneet.

Möttis ja Wili on myös totutettu toisiinsa ja kuten Inkankin kanssa on Wili paljon kiinnostuneempi Möttiksestä kuin Möttis Wilistä.

Möttistä tullaan tulevaisuudessa näkemään näyttelyissä varmasti ja kuka tietää jos mamman pikkune sais joskus kokea äidin riemunkin ;)

Vil Meerom Xena Xavérina

Silmät vuotanu, mut ne vuotaa ku tuulee :/

Tutummin kutsuttuna Bertta, Betu, mamman "pikkune" jne. Rakkaalla lapsella monta nimee (: Bertasta tarkemmat tiedot löydät täältä.

Bertta siin on meidän oma kasvatti. Ja näin ollen olen kiintynyt siihen aivan valtavasti. Kukapa ei olisi kun näkee kun toinen syntyy ja on valvomassa ensimmäisiä öitä ettei vauvalle mitään tapahdu.. Ja kun opetat lasta syömään kiinteää ruokaa.. Siitä tulee kuin oma vauva jonka kasvamista ja kehittymistä seuraa enemmän kuin mielellään.

Bertan elämä ei kuitenkaan ole ollut niin ihanaa ja ruusuilla tanssimista kuten ehkä saatoit jo ruveta ajattelemaan... Mutta nyt Bertta on taas kotona ja sillä on kaikki hyvin ja sitä rakastetaan ylikaiken ♥ 

Bertta on luonteeltan yksi kakara vieläkin johtuen hänen menneestä elämästään. Pikkuhiljaa kuitenkin olen saanut neitille opetettua, että ihmiset eivät ole hänen purulelujaan eivätkä kynnysmattoja joita saa kohdella miten haluaa. Bertasta on tullut minua kohtaan jo pikkuhiljaa hyvin käyttäytyvä nuorineiti, vaikka välillä pitääkin testata onko se mamma nyt ihan tosisaan jos vähän haluisin häntä halia ja kaataa maahan.