Söppänä lähössä tunnille |
Jalka nousee |
Oli taas iha hallussa minkä kokone este eessä |
Hieno poika |
Hölöööömö :D |
Tuui |
Piti tutkii voisko tuota pressua syyä ku se on vihreetäki |
Hui sitä liikutettii |
Ei se lopulta ollukkaa nii pelottava (: |
Oli ihana mennä pitkästä aikaa noi pehmeellä hepolla. Ite ei tarvinnu paljoo muistuttaa mitä pitikään tehä niin herra oli ku enkeli. Kerra vaa laukassakii vaa innostu, mut tuli takasi kuulolle ku vähä vaa hihkas et "Wilii". Voiku se ois aina tuommone. Senja jopa kehu miu istuntaa, jote kai seki on sit parantunu jonkii verra. Eikä jalkkaritkaa enää pyöriny ku ryssä anttilassa, vaa pysy jo paikoillaa ja oikeessa kohtaa! Saatto siis myös vaikuttaa Wiliinkin positiivisesti. Kun itse istun oikein menee hepokin oikein päin (:
Huomenna sitten töitten jälkeen jälleen itse selkään ja pohkeenväistöt ois aiheena. Itse en pääse vkl ratsastelee kun on kisat ja serkkupojan rippijuhlat ( rippijuhlat toisella puolella Suomee melkeenpä). Täksi ajaksi luovutan Wilin jälleen luotettaviin käsiin, eli kellekkä muullekkaan kuin Senjalle! (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti