Kuulumisia

Wilille kuuluu oikein hyvää. Ollaan kouluiltu ja maastoiltu, puomeja ja esteitä ei vaan ole poika pahemmin nähnyt.

Wili näytteli vain kieltä kun pyysin tulemaan luokse

Koulupuolella Wili on edistynyt jälleen harppauksen verran parempaan suuntaan, mikä saa hymyn nousemaan korviin saakka. Ravissa pystyy menemään jo pätkiä pelkällä kevyellä ohjastuntumalla ja pohkeella ratsastamalla. Laukkakin rupeaa olemaan parempaa. Vasempaan jätkä kasaa itseään tosi kauniisti ja liike lähtee takaa eteen ohjastuntumaa kohden, ilman että kaahottaa kuin päätön kana eteenpäin. Oikeesssa laukassakin tulee paljon useammin jo hyviä pätkiä, mutta kehittyminen tapahtuu paljon hitaammin verratessa vasemmankierroksen edistymiseen. Mutta oikee on ollut wilille kokoajan vaikeampi kierros :/

Puhelimessa otettu pimeässä joten laatu sen mukane :s
Kyseiseltä kerralta videoita en kehtaa edes julkaista, sillä en saa niistä ääniä pois mitenkään..

Ollaan myös käyty maastossa rentouttumassa/rallittelemassa. Tarkotukseni ei ollut maastoilla, mutta remppamiehet olivat maneesilla ja kenttä huonossa kunnossa. Eli turpa kohti maastoa ja ravirataa (:
Maastossa on ihana käydä aina rentoutumassa ja unohtaa kaikki asetukset ja taivuttelut saa löntystää löysin ohjin juuri sitä vauhtia mitä huvittaa. Raviradalla päästään harjoittelemaan porttia hieman isommalla ja painavemmalla portilla kuin mitä länkkärissä mentiin edellisellä tallilla. Hyvin meni vaikka alkuun Wili ei tykännyt mennä ison keltaisen portin lähettyville edes :D Radalle päästyämme lyhentelen jalkkarit aina tosi lyhkäsiks ja annan Wilin mennä niin kovaa kuin sitä vain huvittaa. Vauhtia muuten löytyy, pitäis vaan saada joku kaveriks mukaa ni vauhtia löytys varmasti tuplasti lisää!

Wili on ihana maastossa, ei haittaa vaikka kauheita pamauksia kuului kuvan otto hetkellä. Maneesissa jos oltaisi oltu ja samalaine pauke ois kuulunu olisin voinu vaikka lyyä vetoo et ois lähteny poika lapasesta :p
Sais varmaan taivas romahtaa niskaan, jotta poika ottaisi maastossa lähöt ilman pyyntöä.

Yksin maastossa ollessa oon pitäny Wilillä kankia, mutta kuten kuvasta huomaa eipä noilla kummallakaan ohjalla suurta virkaa ole :D löysinä ovat roikkuneet ja ite puhelimella näpytelly aina jtn samalla..

Välillä ollaan muistettu myös pidellä ihan rentoja päiviä ja vain hassutella. Näinä päivinä oon yleensä vain talutellut Wiliä ja useimmiten käynyt isommantien varressa kahtelemassa autoja. Wili kun viimekesänä oli vähällä jäädä kaahaavan auton alle, kun ei osannut autoilija pysyä omalla kaistalla ja ajaa rajotusten mukaan. Oon lähteny opettaa Wilille uudestaan ettei autoja tarvitse pelätä ja oon tässä onnistunu omastamielestä jo ihan hyvin, sillä Wili seisoo nätisti jo auton mennessä ohitse. Pientä jännittyneisyyttä isompien autojen kohdalla vielä on välillä havaittavissa, mutta ongelmitta selvitään jo (:

Vois luulla vaikka tammaks.. Mei puppeli :3