Päivystyksessä

Perjantai: 
Sain taas Wililtä muistutuksen ettei siellä hevosen selässä ole vain tarkotus istua ja kuunnella maneesissa soivaa radiota.. Löntysteltiin pitkin ohjin ja ilman jalkkareita alkukäyntejä pitkin maneesia, kunnes yht'äkkiä tajusin pomppivani kuin superpallo satulassa Wilin esitellessään rodeomuuvejaan. Seuraavaksi siirryttiinkin sitten länkkärin pariin ja tehtiin nätti roll-back, jossa itse en kestänytkään enään kyydissä vaan maastouduin nätisti oikea kylki edeltä maahan Wilin jatkaessa vähän matkan päähän toiseen suuntaan. Onneks poika pysähty nopeesti katsomaan hölmistyneen olosena mihinkäs se ratsastaja jäikään. Työnteko menikin sitten nätisti ja Wee oli oikeen pehmyt ratsastaa ja vastas apuihin tosi nätisti ja kuuliaisesti.

Lauantai:
En itse kavunnutkaan satulaan vaikka toisten Wilillä ratsastaessa olisikin mieli tehnyt. Vaikea kuvitella miten poika pysty olemaan niin tahmean ja vastahakoisen näköinen ja kuulema tuntuinenkin. Kaverini Tiffani on jo pitemmän aikaa halunnnut tulla kokeilemaan Wiliä ja nyt sitten annoin suostumukseni asiaan. Alkuun oli parivaljakko vähän hukassa toistensa kanssa, mutta kyllä se yhteistyö pikkuhiljaa alkoi vähän sujumaan edes sinnepäin. Mutta Wiliä harvemmin kukaan saa ensimmäisellä kerralla kulkemaan mitenkään päin, poni kun on ja kusettaa parhaansa mukaan uusia ratsastajia :D Senja kävi myös Wilpertin selässä ja vahvisti sen mitä itse omin silmin näin, Wili oli ihan kökkö eikä olisi halunnut millään alistua ratsastajan tahtoon vaan olisi mielellään vaan juputtanut vastaan.

Tiffani jaWili. Wee tsiigailee kukas siellä kyyvissä tälläkertaa onkaan.
 Ei näyttänyt tutulle joten Wili päätti olla possu :3

Ryhmä rämä koossa jälleen :D

Mamman mussukat <3

Senja ja Wili

Sunnuntai:
Wili sai vapaa päivän, sillä lähdin Senjan matkaan Murtsille. Kotona satoi vettä joten päätin etten ota kameraa mukaan, mutta se olisi ollut hyvä olla matkassa mukana. Olisin saanut ikuistaa Senjan hämähäkkileikit hevosen selästä laskeutuessa ilman omaa tahtoa. Senja kuitenkin jatkoi tunnin loppuun, mutta matkalla kotiinpäin päätettiin kuitenkin lähteä käymään päivystyksessä. Täällä vietettiinkiin sitten seuraavat 4.5h ja lopputulos: "Oikean käden traumaperäinen kipu" .
Senja tuli päivystyksestä meille sitten yöksi ja sai oman sängyn, jotten runno Senjaa unissani :D

Maanantai:
Pääsin itse Ween satulaan! Tätä olikin jo ootettu. Tarkotus oli mennä perus koulujuttuja, mutta maneesissa olleiden puomien ansioista Senja päättikin orjentaa miuva ja Wiliä puomeilla :c Loppujenlopuksi Senja oli tyytyväinen tekemisiin, tai sit se näki miu kuoleman tuskasen ilmeen tarpeeks pitkää ja päätti armahtaa molempia ja päästii eroo puomitehtävistä. Lopulta Wilikin tuntu iha kivalle ja pääs löntystää ulos kaverinsa Välkkeen kanssa.

Innokkaana ennen tietoo puomeista :p

Näytin mallia miten se puomi ylitetääkää, "reippahasti", Wili löntysti sit yhtä reippaasti..

Terapia poni 

Välke ei jaksanu kaveerata enää :D

Sekavia kuulumisia ja aatteita

Wili on ollut mahtava viimepäivinä. Vastannut tosi nopeesti apuihi ja muuteki ollu tosi lupsukka hörpötin. On oikee ollu ilo käyä tallilla (: En raaskis jättää poikaa viikonlopuks hoitoon, mutta pakkohan se on reissun takia. Oisin ottanu Wilistä rakanne kuvia yks päivä ja tehnyt kokonaisemman ja selkeämmän postauksen keskittyen pelkästeen Wilin ulkomuodon muuttumiseen, mutta kamera ja muistikortti päättivät etteivät tee yhteistyötä miunkaa.. Joten kyseinen postaus joutuu vielä odottelemaan jonkin aikaa kunnes saadaan kamera ja kortti yhteistyökykysiksi :/

Erehyin myös lupautumaan estetunnille Wilin kanssa, joka ei tiiä kuitenkaan mitään hyvää. Mutta mennän katsomaan miten menee, parasta toki toivoen. (En kyl toivo mitään muuta kun et Wili kerrankin osais käyttäytyä, eikä esittelis kaikkia huonoja tapojaan.)

Ja kuten otsikosta voi päätellä rupeen epäilemään, että Wili tuntee vetoa nimenomaan ruunia kohtaan. Vaikka Wili kyllä yrittää olla kaikkien kaveri, on ruunat silti eniten Wilin mieleen.. 

Jaska ja Wili

Haddi ja Wili c.Eetu

Vierailu hoivakodissa

Käytiin Wilin kanssa ilahduttamassa iäkkäitä ihmisiä hoivakodilla, itseni ollessa lomalla topista. Asia itselleni oli tosi pieni ja meni normaalista maastolenkistä Wilin kanssa. Mutta se ilo minkä näki paikan päällä ihmisten kasvoilta sai melkein liikuttumaan. En muista millon oisin nähny yhtä onnellisia ilmeitä niin paljon samaan aikaan.
Wili oli alkuun hieman varuillaan rolleja ja pyörätuoleja kohtaan, mutta kun tajusi ettei ne mitään hälle tee niin rentoutui hetkittäin jopa. Suuri ihmispaljous myös häkellytti Wiliä. Onneks selvittiin kunnialla ja saatiin lupa tulla moikkaamaan uudestaankiin talon väkeä (:

Nuttu vinkkarallaa, mut ei menoo haitannu.. Wili ei tykänny myssystä :D

Suurin syy selviää ylläolevasta kuvasta, miksi halusin kyseisessä vanhaiskodissa käydä. Pappani. Hän ei ole nähnyt Wiliä liki puoleentoista vuoteen oman sairastumisensa takia. Joten kun tilaisuus tuli niin halusin käydä pappaa moikkaamassa Wilin kanssa. Kuvasta voikin päätellä millainen jälleennäkeminen oli (: Oli ihana nähdä pappa hyvällä tuulella ja hymy leveimmillään pitkästä aikaa! Wili ei myöskään lähtenyt peruuttamaan niinkuin oli muiden pyörätuolilaisten kohdalla tehnyt, joten taisi vielä papan muistaa.

Wilin uudesta satulasta hieman kuvia, jotta saa jonkin sortin käsitystä millane kuppituoli sitä tulikaan hommattua (: Satula on osottautunut tosi hyväksi istua ja vaikka Wili päättäisi tyhmäillä ei sieltä alas tule. 

Satula sivulta

Satula takaa

Germida, sanooko kellekkään mitään?!

My little pinkpony (; 

Wili on ollut nytten tosi ärsyttävä käytökseltään. Yleensä karsinan ovelle on ilmestynyt korvat hörössä, turpa hörhötellen vastaan suuret nappisilmät, mutta nytten viime aikoina vastaan on tullut joko perse tai korvat luimussa, tylsistyneen näköinen möllikkä. Joten oma mielialakaan ei ole oikein kohentunut tallireissuilla. Eikä mieli ole kohentunut koko talli reissun aikana. Vaikka oon koittanu mahollisimman monipuolisesti tehä Wilin kanssa nytten, ettei kokoajan vain jankattaisi koulua niin eipä tuo tunnu poikaa piristävän. 

Kärrejäkin käytiin moikkaamassa, sillä koko talvena ei olla käyty niitä edes kattomassa. Ja Wilihän oli sitä mieltä että kärrit vähintään tappaa hänet eikä metriä lähemmäks olisi voinut mennä. Kuitenkin lopulta oli pakko alistua pomon tahtoon.. 

Mutta terve poika ilmiselvästi on, sillä ruoka näyttää maistuvan..

 Loppuun vielä pari kuvaa mökistä, jolla tuli vietettyä viime viikonloppua. Kaverit vuokrasvat mökin ja tottahan toki sitä piti käydä kahtelemassa millainen mökki se sieltä jumalan selän takanta oikein löytyykään. Oikein mukava ja tilava mökki oli ja kauniit järvimaisemat. Tuli myös ensimmäistä kertaa eläissään käytyä paljussa!