sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Yllätysponi

En oo päässy liikuttelee Wilperttiä ite kunnolla vähään aikaan selästäkäsin. Pakko kyllä myöntää, että se tuttu satula on vain parasta takamuksen alla mitä voikaan olla. En varmaa osais ees istuu muissa penkeissä enään kun tuohon kuppimalliin tottunut.

Pikkuseen 6lokeroiseen harjapussukkaan mahtuu yllättävän paljon niin tarpeellista kuin ei niin tarpeellista tavaraa ;) mm 8harjaa, 2kaviokoukkua, 4kpl suojia, sokerit rasiassa, nahkapaskali, 3sakset, jodipax ja paljon kaikkea muuta :D

Mutta asiaan. Wili yllätti tänään todella positiivisesti ja oli oikein mahtava pullero. Menin alkuverkat ripeesti ja päätin, että lopettaisin kun poika on rento. Wilillä kuitenkin oli hirmu imu päällä aina jos liikkeen suunta oli esteitä kohti edes jotenkinpäin, ei väliä miten vinosti este olisi edessä ollut herra olisi sen halunnut hypätä. 

Lopulta Wili kuitenkin antoi periksi ja sain kaikki askellajit käytyä läpi rennolla hevosella. Olin sitten kiltti ja kasasin kaikki omat pienet rohkeuden rippeet ja yritin valita kentältä pienimmän mahdollisen esteen jonka antaisin Ween ylittää muutaman kerran. Esteen päätettyäni vaihdoin kierroksen vielä vasempaan ja nostin rauhallisen laukan. Estettä lähestyessä odotin kokoajan millon poika joko ampasee eteenpäi tai millon tulee stoppi, esteen ylitettyäkin odotin samoja temppuja + paria pukkia. Mutta ei. Mitään ylimääräistä ei tapahtunut. Wili lähestyi estettä tasaisella laukalla ja kuunteli kun pyysin lähtemään hyppyyn. Hyppy oli tasainen ja puhdas, puomit ei kolisseet yhtään. Esteen jälkeen olin jo valmis nojaamaan taaksepäin, jarruttamaan sekä komentamaan riekkuvaa ponkua. Tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta, Wili jatkoi tasaista nättiä laukkaa suoraan eteenpäin esteen jälkeen. Pysäytin Wilin vähän matkan päähän ja palkitsin sokerilla. Jonka jälkeen varmistaakseni ettei edellinen hyppy ollut vain haaveilua menin esteen vielä parikertaa samasta suunnasta kuin ekalla kerralla ja myös parikertaa toisesta suunnasta tasapuolisuuden vuoksi. Joka kerta hyppy oli tasainen ja puhdas ja Wili kuunteli tosi nätisti mitä pyysin. Joko puomit ovat tehneet tehtävänsä ( joita ehottomasta jatketaan) tai sitten poika ajatteli yllättää ja olla unelmien ponipoika, jotten "hylkäisi" pikkuista taas näin pitkäksi aikaa :D

Maailman hienoin vuonopallero <3 ( ainki mamman mielestä) + harja leikattu kuvan oton jälkee,josta laittelen kuvan seuraavaa postauksee.

Ja toki ei sovi unohtaa herran aamu- ja iltapalaa (:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti