Eilen en jaksanut koneelle tulla tuhraamaan enään, mutta tänään on päivä uus ja intoa lisää.
Eilen siis menin Wilillä alkuun ihan perusjuttuja kaikilla varusteilla. Alkuun meinasi poika olla tosi jäykkä, mutta laukassa tarjotun pukin jälkeen oli kun olisi katkaisijasta käännetty nöyrä ja kiltti ponipoika alle :o muuttu aivan täysin. Rupesi vastaamaan pienimpiinkin apuihin. Kun koulukiemurat oli koluttu läpi heitettiin kaikki varusteet nurkkan ja hyppäsin uudelleen selkään. Mentiin hetken aikaa pihassa pysähyksiä, liikkeelle lähtöjä, hidastamista ja nopeuttamista ravissa ja käynnissä. Sekä rupesimme harjoittelemaan peruuttamista. Tämä tuntui alkuun ihan mahottomalle yhtälölle Wilpertin kanssa, mut sit nopeesti sai wili ajatuksesta kiinni ja toimi jopa paremmin kuin ohjalla. Tästä kyllä kuuluu kiitos eräälle toiselle blogin kirjoittajalle, jolta kysäsin nouvoa miten saisin tuon jäärän alkamaan peruuttaa ilman varusteita kun ei ole meillä oikein luonnistunut eiliseen mennessä. Käytiin myös kävelee lenkki tienlaitaan ja takaisin jonka aikana teimme useemman pysähdyksen ja peruutuksen onnistuneesti (: Pihaan tultuamme takaisin otin keskelle pihaa seis ja peruutuksen ja seis. Tämän jälkeen rupesin röhnöttelemään selässä mitä ihmeellisemmissä asennoissa katsoakseni vain mitä poika siitä tuumaisi. Mistään ei poika sanonut mitään, joten päätin taas tulla takapuolen päältä alas liukumalla, herra oli vain sen näköinen että eikös tuo oli paljon vaikeampi tapa tulla alas kuin sivulta kun kääntyi katomaan miuva taakseen :D Ihana mies tuo kyl on, tuollasten päivien jälkeen aina muistaakin miksi se on niin rakas ja miksi en oo siitä koskaan luopumassa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti