Komee poika

4 päivää heppa vapaata on aivan liikaa.. Ihana oli päästä käymään Tuomaksen luonna pitemmässä matkassa, mutta kyllä, ei hevostaan voi vaan unohtaa siksi aikaa. Onneksi Senja on ihana ja ilmoitteli aina miten heillä on mennyt (:

Tallille saavuttua bussimatkan jälkeen (menin siis matkalta suoraan tallille) epäilin Wilin leikkivän suuttunutta pikkuponin palleroista, mutta ei se oli oikeen ilosena ovella vastassa tunkemasssa päätä syliin ja hörpyttelemässä huulilla Tais vissiin olla pojalla  vähän edes ikävä ;)

Päätin jo aamusta etten ratsasta Wilillä vaan jos mahdollista annan pojan juosta vapaana. Onnekseni maneesi oli tyhjä ja sain laskettua Wilin irti. 

"Riittäks jo, oon melkee toisessa päässä jo?"

"En jaksa millään tallustaa näi pehmeellä alustalla"

"Okei kai se on pakko ku nii nätisti siellä keskellä maneesia ruinaat" 

"Katos nyt mamma ku sanot ettei jalat ikinä nouse, nousee ne"

"Mut e miä niitä jaksa pitkiä aikoja nostella, revittelemine on paljo kivempaa"

"Sit pieni söpöily tuokio, enkö ookkii sulone ?"

"Ja näin meikä poika revittelee toiseen suuntaan :P"

"Mites näitte jalkojen pitikään mennä,"

" Äsh en osaa, ravaan nätisti ja lennokkaasti mielummi sen ainki osaan ja saan paljo kehuja mammalta .."

"Ja välillä on kiva leikkii ravuriaki"

Sit tuli taas tuo kämäntti komentaa et pitäs söpöillä välillä eikä vaa revitellä, mut kyl sitä iha mielelläni tottelen sillä tiiän et sillä on aina sokeria mukana ku se päästää miut irti 8)

Söpöläiset :3

"Heeeei muistanki sut jostai... Siähä oot se mukava juippi jolta saattaa myös herua herkkuja jos oon oikee kiltti"

"Ah, siitä just silittele vaa"

"Mihis karkasit kesken silittelyn"
Wili tykkää jostai kumman syystä Tuomaksesta tosi paljo ja seuraili sitä irti maneesia ihan onnessaan eikä auttanut mammalla olleet sokeritkaan. Jätkät pitää ilmiselvästi yhtä.. :D

Esittelyssä vasen kylki

Seuraavaks oikeeta vähän poikittai

Ja tietty eestä

Jälkeen                                                                            Ennen

Kuva otettu 15.4.2013
Vähän huono verrata ku ei iha sama asento, mutta on se poika
muuttunu vajaassa vuojessa jonkin verran.
Ennen oltiin pieni ja pyöreä hyllyvä läskipallo
Joka ei jaksanut tehdä töitä edes kunnolla
ja itsensä kantaminen oli joku ihan vieras käsite.
(enkä valehtele Wili oli julmetun lihava vuonis)

 Kuva otettu  1.4.2014
Lihaksikkaampi ja parempi kuntosempi jupura.
Jonka kylkiin ei enään uppoa kädet. Kaulassa ollut
heltta saanut hyvästit ja tilalle on
tullut paksu vuoniksen kaula. Nykyään
tiedetään mitä on itsentä kantaminen.
Joten jatketaan samaan suuntaan :)

Mutta kaikesta huolimatta niin rakas ja komee voipallero <3