Luottamuksen kasvatusta ja lähestymisien harjoittelua

On jo pitkän aikaa ollu sellane olo et haluisin hyppäämään. En vaan luota Wiliin esteillä, joten oon aina siirtäny ja siirtäny hyppäämistä, nytkin 3 päivää siisrsin ja menin jotain muuta aina. Nyt otin eilen kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja pyysin kaveria tekemään meille yhden pienenpienen esteen.

Tiedän, että ei ikinä voi uskaltaa jos ei vaan rupea ja tee ja ennenkaikkei yritä. Ilman yrittämistä ei tuu mitään. Myös oma luottoni esteillä Wiliä kohtaan kasvaa joka kerta kun vain uskaltaudun hyppäämään. Eikä Wili tyhmäile. Oon huomannu itessäni sen, että jos itse jännitän esteillä tai puomeilla Wili keksii varmasti jotan päänmenokseni, mutta jos vain hengitän syvään ja rentoudun ihan kuin menisin koulua, Wilikään ei rupea tyhmäilemään vaan kuuntelee ohjeita joita annan selästä.

Menin aluksi vain puomia kasikolla.

Ja kun poika rupesi nostelemaan jalkojaan puomin ylitse kunnolla eikä yrittänytkään kaahotella mihinkään suuntaan ja vastasi pidätteisiin nätisti pyysin kaveria nostamaan puomin pieneksi ( maasta korkeintaan 10-15cm) esteeksi.

Tätä menimme molemmista suunnista ympyrällä samalla tavalla kuin puomia. Hain tasaista ja rauhallista ylitystä. Odotin Wilin vastaavan pidäteisiin ennen estettä ja esteen jälkeen. Ja jälleen ilman eteenpäin ryntäystä. Tässä kun onnistuttiin parin yrityksen jälkeen pyysin nostamaan estettä vielä parilla reijällä.

Noston jälkeen este oli joku max.20cm jos sitäkään. Toistimme aiemmat pidäte harjoituksen ennen estettä ja asteen jälkeen. Kaikki toimi. Yllätyin miten nätisti Wili menikään vaikka oli alkuun ihan yks töyhötin vain eikä meinannut kuunnella mitään (:

Loppuhölköttelyn jälkeen pesin Wilin shamppoolla. Se oli viety aamulla ilman loimea ulos ja Wilihän oli sitten päättänyt ottaa kaiken ilon irti asiasta ja piehtaroinut oikein kunnolla.. Koko posku oli ihan mudan peitossa.

Yks kuva ees postaukseen, vaikka heiluri onkin :/

Loma loppuu ja arkeen paluu edessä

Viikonlopun kuulumisia
Kuvia on tullu napsittua vaikka kuinka, mut suuri osa on käyttökelvottomia. Parhaimmillaan ei erota kumpi pää on kuvan oikeassa reunassa ja kumpi vasemmass..Mutta onneks on myös muutamia onnistuneita otoksia piristämään tekstiä (:

Perjantaina väänsin Wilin kanssa perus tylsää koulua, vaikka Wili ois kovasti halunnu hyppäämään kun kaveri oli samaan aikaan hyppäämässä. Hain herraseltain liikettä eteen enimmäkseen sekä korkeampaa muotoa tunnin loppupuolella sekä tein parit väistöt ravissa. Väistöt onnistu tosi hyvin ei tarvinnu kuin hieman maiskauttaa ja nojata toiseen suuntaan väistön merkiksi niin poika väisti oikein nätisti. Olin tunnin jälkee oikee tyytyväine (:

Laatu on ihan kökkö, mut suurin osa kuvista oli tälläsiä tai vielä huonompia :/

Rupes nätti korkeempi muotokin löytymää pikkuhiljaa kun ite vaan rupesin pyytämää (:

Loppuravit mentii sit vähä löysemmi enkä hakenu enää minkää sortin muotoo.

Lauantaina juoksutin pojan. Jouvuin juoksuttaa liinassa, josta en ite henkilökohtasesti tykkää pätkän vertaa. Toisee suuntaa Wili ei ois millää halunnu hakee nii pienelle ympyrälle ku pyysin, mut taipu miu tahtoo sit lopulta kun tajus ettei auta rimpuilla vastaan. Kuulin myös omaan korvaan "oudon" kysymyksen. " Minkä rotunen sun hevonen on?" Piti ihan hetken mietitä kuulinko oikein ja oliko kysymys varmasti suunnattu itselleni. Sillä itsehän pidän itsestään selvyytenä, että vuonohevonen on rotu minkä erottaa muista helposti. 1. Sillä on pysty harja  2. Koko hevosen mittainen tumma raita, joka alkaa otsaharjasta ja pättyy hännän pisimpiin jouhiin 3. Raidat jaloissa sekä vaalea väri. Kuinka monta muuta hevosrotua omaa kyseiset tuntomerkit. Ei tule mieleen kovin montaa. Mutta hölmistyneenä sitten vastasin että vuono, ja tähän sain vastakysymyksen mikä rotu se on.. Tarkensin sitten että norjanvuonohevonen ja hän tajusi ja kehui Wiliä komeaksi.  Ei voi kun ihmetellä välillä hevosihmisiä. Kyseinen ihminen kun tallilla kuitenkin pyörii ihan ahkerasti.

Wili on söpö täs vaikka kuunteliki taaksepäi mitä Tuomas kolus

Halituokio

Komia möhköfantti :3

Tänään köpöttelin menemään pitkästä aikaa ilman satulaa pelkällä kolmipalalla. Siitä on tosiaan vierähtänyt aikaa, kun satula on viimeksi jäänyt matkasta pois ja ollaan vaan hölkötelty menemään rennosti. Viimepäivinä oon vääntäny  hikihatussa koulua ja poni märkänä hiestä. Nyt kuitenkin molemmille rentouttavampi päivä, eikä kummankaan tarvinnut hiota niin paljoa. Annoin taas alkuun Wilin mennä vähän rennommin ja hain itse tuntumaa miten Wili toimikaan ilman satulaa ja kuinka siellä luikkussa selässä pystyykään istumaan muka paikallaan pomppimatta. Tuntu ettei ponilla ollut lihaa luitten ympärillä ollenkaan vaan omat polvet olivat lähestulkoon vastakkain.  Lopulta onneksi löydettiin yhteinen rytmi ja kieli (: Askellajit rupes vaihtumaan pelkällä äänellä ja ei enään töhötetty menemään pää pilvissä. Alkuun yritin mennä pelkät lenkkarit jalassa, mut pohje avut ei menny alkuunkaa läpi, enkä tosiaankaa haluu joutuu "potkii" Wilin kylkiä joten vaihtoin sovinnolla saappaat ja kannukset jalkaan. Tämän jälkeen kuuliaisuus muttuu 30% liki 100%. Huima ero sillä mitkä varusteet päällä itsellään.

Ei kiinnostanu herraa yhtää työnteko.. mut tästä lähetää yleensä aina liikkellee

Motivaatio vähä kasvo

Pien asetus ni heti oltii jo iha rutussa, pientä liiottelua havaittavissa Wilin kohalta :D

Hieno mies (:

ihana pinkkiballeroni :3

Monenmoista tekemistä

Perjantaina tarkotus oli että olta menty ajojuttja kärreiltä taas, mut en sit saanu ketää taluttaa (veli oli ihana ja suostu pitää sen aikaa kiinni et sain kärrit perää mut muute ei suostuun narusta kiinni pitää). Taluttelin sit Wiliä pelkät kärryt perässä vesisateessa ja tehtiin pysähyksiä ja peruutuksia. Poika käveli nätisti narun roikkuessa iha löysänä sormievälissä vaa.

Lauantaina poika sai sit revitellä sydämesä kyllyydestä maneesissa täysi irti. Alkuu ei meinannu poika lähtee mihikkää viereltä vaikka nätisti pyys käsimerkillä hakee ympyrälle. o lopulta poika tajus et pakko se on ympyrälle lähtee et pääsee täältä poiski. Sit Wilpertti tajuski idean "oon irti saan tehä mitä huvittaa". Se jälkee toine oiski vaa laukkaillu ja tehny ihmeellisiä revittelyjä pitki maneesia. Mut onneks Wili siirtyy käyntii nätisti ku pyytää ja tulee luokse pyynnöstä. Annoin siis Wilin purkaa energiaa iha vapaasti jonki aikaa ja pyysin sitten nätille ympyrälle ja siinä vähän aikaa rauhassa jölköttelemää ja sen jälkee luokse. Loppukäynnit meniki sit herrasein seuratessa miua ja miu siivotessa maneesista kaikkei jätökset.

Tänää sit raahasin Senjan miu kaveriks tallille pitää tuntii ja ottaa kuvii, mut molemmat vähä jäi :D
Menin Wilin kanssa siis koulua jälleen ja ihan nätisti rupes poika menee alku kankeuden jälkee. Pitäähä sitä aina väittää vähä vastaa (; Laukka yllätti tänää positiivisesti, varsinki oikeesee kierroksee. Yleensä se on ollu herraselle paljo vaikeempi, mut tänää se oliki paljo helpompi ja vasen haasteellisempi. Eli treenia vaa lisää molempii!

1 onnistunu otos missä hevosella näkyy kaikki 4 jalkaa :D kuvia kaiken kaikkia koko tunnilta joku 10 kunta..

Sit vauvojen kuulumisii. Vauwelit on kasvanu hurjaa vauhtia, silmät ja korvatki rupee olemaan jo hyvin auki ja molemmat aistit rupee toimii ( näkö ja kuulo). Painoo on kertyny jo isoimmalle ( mamman möttöselle) vajaa 500g! Pienin taas on vain päälle 400g. Isoimmalla ja pienimmällä on kyllä tosiaan syntymästä lähtien ollu painoeroa melkein sen 100g. Toinen siis varmaan saanut alkunsa vasta toisella astutuskerralla. Arvaatteko kuka on kuka ? ( vaihtoehot Möttöne, Ruipelo ja Jätkä/Pusukone) Pojan nimi tulee siitä kun on aina antamassa pusuja kun tuo oman naaman ulottuville c:

Haaaukotus

Kaasu, jarru ja pakki? Löytyy!

Wili sai eilen kärrit jälleen peräänsä. Kärrien laitto meni hyvin, ei poika välittäny mitään. Samalla tavalla seisoi paikoillaan kun oltais satula heitetty selkään. Hyvä, jotan tehty oikein kun ei säiky yläkautta tuotavia aisoja! Wili seisoo tapitti nätisti paikoillaa ku virittelin kaikki remmit kiinni, ( mäkivyöt vaa meinas tuottaa tunnontuskia ku en meinannu saaha mieleisesti millää kiinni) vaikken kaikkia saanukkaa kunnolla ja turasin niitte kans jonkin aikaa. Hyvää hermotreenia mei hätähousulle ;)
Alkuu vähä emmin menisinkö suoraa kärrien kyytii vai ajaisinko kärrien takaa, no päätin sitten hypätä suoraa kärrien kyytiin. Wili ei tuumannut asiasta mitään vaikka kärreille tulikin painoa. Sit ei muutakun äitiä opastamaan sanallisesti narun päässä ja Wiliä ohjien päistä äänellä ja ohjalla. Alkuun meinasi meno vähän takkuilla, mut parin pysähyksen ja liikkeelle lähön jälkeen herrasein tajusi, että vasta sitten kun pyyntö tulee pysähytään. Mentiin kentälle ajamaan vain pari rinkiä jottei tuu kerralla liikaa. Kärrit mitkä Wilille ositn on kuitenki aika painavat, enkä halua Wilille heti hirveitä lihasjumeja uudesta liikunta muodosta.
Mentiin näin ekalla kerralla vain käyntiä ja paljon käännöksia sekä pysähyksiä että peruutuksia. Peruutus arvelutti hieman kun Wili ei ohjasajossakaan meinannut heti lähteä peruuttamaan miuva kohti. Mut kärreillä ei tarvinnut ku pikkase ottaa molemmista ohjista ja pyytää "peruuta" ja löysätä ohjat jo pyytäessä niin poika peruutti okein nätisti.

Mäkivyöt mite sattuu >.< pitää enskerra kattoo jos sais kunnolla kiinni tai jätän kokonaa pois ;o

Kentältä ohjasin Wilin samaan paikkaan missä varutettiin ja rupesin purkamaan kärrit pois perästä, tästäkään poika ei muuta tuumannut kun olis hirveesti rapsutuksia halunnu. Ja niitähän tuleman piti sitten kun oltiin kärrit saatu perästä poies. Oon niin ylpee pojasta! Perjantaina jos ei vettä sada niin mennään vähän pitemmän aikaa kärrien kanssa jos vettä tulee enemmä ku tihkusateen verran mennäänkin sitten koulua tai jtn muuta mitä keksinkää ^^
Tänään Senja kävi liikuttelemassa Wilin ja ite kävin äitin kanssa tekemässä löytöjä.

Kuolasin tätä loimee jo pitkää, sit tänää käytiin agrilla ja huomasin et 2 tällästä oli alelaarissa, eiku sormet ristissä ja toiveekkaana kattomaa kokoja. Jes! toine oli Wilin kokone ((:

Pehmuke, mikä todellakin on pehmyt

Vauvojen kuulumisa rupeen kirjottelemaa enemmä myöhemmin varmaan ihan oman postauksen saavat ku on nii hirveesti tullu painoo ja kokoo lisää c: Muutama kuvanen vielä söpöläisistä loppuun..

Olen maailman söpöin pikkkuotus ja mahun mamman kämmenille helposti ottaa pienet tirsat :3

Pikkunalle

Kouluponi

Raahasin Senjan tänään jo "aamusta"  12 aikoihi tallille pitämää miulle tuntia (: Tunti meni ihan hyvin vaikkei kummankaan keskittyminen ollu iha kympissä. Tehtiin jotain ihme juttua, jota Senja käski tekee en kyl alkuu meinannu tajuu millää mitä Senja halus mei tekevä :DD Mut lopulta tehtävä valkeni ja rupes poikaki menee nätisti. Muute mentii iha perusratsastusta + muutamat avot. Laukka pojalla vielä on vähän raaka (verrattuna käyntiin ja raviin) , mut tietääpähä mistä jatkaa eteenpäin viemistä enemmän (;

*Haluun takasi nukkumaa*

Jostai syystä tykkään tästä kuvasta ihan hirveesti vaikkei siinä mitään niinkään kummallista ole. Ja itse kenotan miten sattuun.

Loppuravit vähä pitempänä jo

Huomenna sitten varmaa kärrijuttuja tai jtn muuta sen näkee sitten mitä tuleman pitää..