tiistai 26. marraskuuta 2013

Hölmö poni & useemman päivän kuulumisia

Taas onkin vierähtänyt hyvä tovi edellisestä postauksesta. Wili on käyttäytynyt välillä oikein mallikkaasti ja välillä ollut ihan aasi. Senjankin sain kahteen kertaan raahattua tallille mukanani. Toisella kerralla Senja meni koulua Wilin kanssa. Tunti meni oikein hyvin vaikka kenttä olikin ihan kökössä kunnossa ja rapa roiskui. Seuraavaan kertaan olikin sitten muutama päivä ja menin ite Wilin kanssa. Pääsääntösesti mentiin koulua, mut mentiin myös puomeja. ( Ehkä se hyppäämineki vielä rupee onnistuu joku päivä ;) )
Mittasuhteet vähä pielessä
Puomit mitä mentiin. Päätyin laitoin ympyrälle laukkapuomit ja keskelle ravipuomit. Laukkapuomit tulin alkuun myös ravissa, mutta lopulta rupesin tulemaan laukassa ja hyvin onnistu. Ravipuomit meinas alkuun olla yks katastrofi.. Yritin pitää temmon tasasena ja kannustaa Wiliä nostelemaan jalkojaa, mut kokoaja kolis. Lopulta rupesin tekemää pidennyksiä ja lyhennyksiä ihan pitkällä sivulla. Kun Wili vastasi apuihin hyvin uskalsin lähtee yrittämään taas puomeilla sähläämistä. Puomeilla avut meni paremmin läpi kuin aluksi, eikä enään kolissut lopulta (:

Puomipäivän jälkeen aattelin antaa Wilin revitellä maneesissa okein kunnolla, kun tuota virtaa oli tuntunu olevan. Mutta mitä herra tekekään maneesin irti pästyään. Löntystää toisee päähä ja ei meinaa liikkua millää enään.. Eikun raipalla ohjaamaan herraa liikkeelle. Lopulta olin jo innoissani et nyt Wili innostu, mut hukkaa meni. Pari reippaampaa askelta vaan tuli. Sain Wilin kuitenkin laukkaamaan ja ravaamaan pyynnöstä, mutta mitään revittelyksi kutsuttavaa ei kyllä näkynyt.

Seuraavana päivänä Senjan olikin tarkotus hypätä Wilillä, mut tunti päätty enneku kerkes alkaakkaa. Senja oli nousemassa normaalisti selkään, mut Wili päätti et tänään ei hypätäkkään kahestaan vaan Senja saa yksin luvan hajoitella lentämistä. Senja kerkes nostaa toisen jalan Wilin ylitse kun Wili lähti possupukkeja eteenpäin minkä kerkesi ja Senja mätkähti alas. Selkään Senjaa ei enää saatukkaan. Senjan kädestä oli hävinny lähestulkoon kaikki voima, eikä se toiminu muutenkaan enään ihan normaalisti. Jenni oli samaan aikaan maneesissa sitten ja otti Wilin ja juoksutti poikaa rankemmalla kädellä. Sai poika kyl elämäsä juoksut narun päässä. Ite taluttelin sen aikaa Monsteria, jota Jennin oli tarkoitus juoksuttaa. Kun Jenni oli mielestään höykkyyttänyt Wiliä tarpeeksi, pääsinkin sitten ite nousemaan selkään. Ja Senja pääsi purkamaan Monsterin.
Sain Jenniltä yksityis tunnin Wilin kanssa. Josta oli kyllä paljon apua pojan kanssa. Voisin pyytää Jenniä pitämään muutenkin (ilman hölmöily-syytä) tunnin itelle ja Wilille. Ei vaan paljoa uskaltanut vastaan sanoo kun Jenni jtn "karkas". Satullekkun uskaltaa heittää vitsillä vastaan :D Tulispahan tehtyä tehtävät ilman mukisemisia.
Tallin jälkeen lähdin Senjan kanssa käymään päivystyksessä näyttämässä Senjan kättä&olkapäätä. Lääkäri määräsikin Senjan olkapään kuvaukseen ja sieltä löytyi epätasaisuutta olkapäästä. (Senja korjatkoon jos olen ihan väärässä) Eikun odottamaan olkapään toipumista, jotta saan Senjna takaisin selkään!

Eilen sitten menin Wilin kanssa koulua ja poika oli todella rento heti alkutunnista. En muista millon viimeksi Wili ois ollu noin mukava ratsastaa heti alkutunnista lähtien. Poika asettu ja taipu just sinne suuntaa minne pyysin eikä jäkittänyt yhtään vastaan. Hyvä etten ratsastanut suu ammollaan kokoajan. Olin niin häkeltynyt pojan käytöksestä. Selkään noustessakin poika seiso korvat lerpallaa ja pää normaalia alempana ihan rauhassa. Eikä ollu tunnettakaan, että herrasein vois lähtee alta millonvaan.
Ulkona taluttaessa Wiliä huomasin, että hokit olis ihan hyvä jo kiertää kenkiin. Meno näytti välillä kuin olisi bambi jäällä. Huhhuh. Noh tänään eikun pesemään ratsastuksen jälkeen hokkireikiä harjan ja lämmän veden kanssa puhtaiksi.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Temppuponi

Tänään opeteltiin ämpäritemppuja todella menestyksekkäästi. Alkuun ajattelin ettei Wili kuitenkaan tajua ideaa kovin nopeasti ja että kerettäisiin opettelemaan vain yksi uusi temppu. Mutta ei kerettiin opettelemaan kaksi uutta temppua helposti. Temppuina oli ämpärin alta leipäpalan löytö ja ruokakupista ämpärin pois nosto, jotta sai syötyä leipäpalat ruokakupista. Näitä sitten treenataan jonkin aikaa jotta rupeavat onnistumaan (;

Aloitettiin temppujen harjottelut seuraavasti: 
Ämpärin alta etsintä
1. Näytin että laitan leipäpalan ämpärin alle
2. Pyysin Wiliä etsimään leipää
3. Kehuin aina oikein tehdystä liikkeestä, en reagoinut vääriin/turhiin
4. Kehuin kun Wili sai ämpärin nuri ja sai leipäpalan syötäväksi
5. Otin ämpärin pois 
Tätä toistettiin sitten jonkin aikaa ennenkuin laitoin toisen ämpärin "hämäämään" Wiliä. Kahdella ämpärillä pyysin Wiliä jälleen etsimään leipäpalan, jonka olin piilottanut toisen alle. Aluksi niin että Wili näki kumman alle sen laitan ja lopulta niin ettei Wili nähnyt (: 



Toinen temppu, ruokakupista ämpärin nosto:
1. Murensin leipää ja näytin Wilille että laitan ne ruokakuppiin ja ämpärin murusien päälle
2. Menin pois ruokakupin edestä ja pyysin Wiliä etsimään
3. Kehuin jälleen jokaisesta oikeasta liikkeestä ja aina kun Wili sai nostettua ämpäriä hieman edes
4. Lopulta Wili tajusi miten ämpärin saa pois

Tosesta tempusta ei ikävä kyllä ole videota, mutta ehkä homenna sitten saa otettua siitäkin (:
Kellään ideoita mitä voisin vielä opettaa Wilille ? (: Kaikki temppuehdotukset ovat tervetulleita!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kavalettei ja koulua

Torstaina kävin Wilin kanssa taas ohjatusti säheltämässä kaverina puomit, tolpat ja muutama muu ratsukko. Mentiin aluksi vain maapuomeja ravissa ( pohkeenväistö uralta-puomit-pohkeenväistö uralle), Wilille seki oli jo hankalamman olosta kuin muille, sillä muut olivat isoja heppoja ja välit ole laitettu muitten mukaan. Joten eikun askel vönymään. Seuraavaksi Satu-tunnin pitäjä nosti jokatoisen puomin oikeanreunan ylös ja jokatoisen vasemmanreunan ylös. Ja näytä tultiin taaseen ravissa. Alkuun ravissa hakemista oli molemmin puolin, miulla selässä ja Wilillä miun alla. Ei oikee kumpikaa osannu arvioija mihi kohi ne jalat oikee asettuukaa milläkää vauhilla. Lopulta saatiin kuitenkin askeleet sopimaan ja päästiin tekee laukka työskentelyä.
Alkuun hain Wililtä hyvin pyörivän peruslaukan jota on helppo säädellä. Ei menny pitkääkään kun Wili oli hyvin avuila ja kuuliaisena teki mitä pyyti. Mentiin seuraavaksi maapuoja ympyrällä laukassa. Yllätyin miten nätisti Wili kuunteli pidätteen puomien välissä ja vastapainoks eteenpäin ajavat avut. Se oli oikeen superi. Sit eikun Satun valvovan silmän alle suorittamaan pariin kertaan onnistuneesti ennekuin puomit nostettiin samallatavalla kuin ravissa suoralla uralla mennyt. Alkuun oli taas yhtä räpeltämistä, Wili innostu vähä liikaa eikä ois enää halunnu kuunnella yhtään. Keksimmäine puomi oli vissi liikaa esteen näkönen kun molemmat päät oli kannakkeilla. Mut lopulta suoritettiin tehtävä mallikkaasti alusta loppuun yhteisessä säveleessä (:
Olin oikee tyytyväine poikaa treenien jälkee! Pääitn antaa Wilille vapaan huvimenneen tunnin kunniaks.

Eilen menin koko tunnin siirtymisiä, tunti meni oikei mallikkaasti eikä miulla oo oikee mitään erikoista sanottavaa tunnista. Wili oli vaa oma jupura ittesä, mut taipu samantie miu tahtoo ku pyysin vaa. Kokeilin myös Wilille lampaan taljaa satulan alle, eli saa nähdä rupeaako selkä tästä protestoimaan vai antaako lisäpuhtia töitten tekoon. Siitä kirjoittelen sitten kun enemmän ollaan sen kanssa menty ja rupeaa vaikutukset tulemaan ilmi.

Tänää oliki sitten ihan hirveä päivä ilman satulaa. Wili väänti joka asiaa vastaa, olin jo käyntie jälkee sitä mieltä et vien Wilin karsinaa ja lähen kotii mököttää kynttilöitte valoo (meillä ollut koko päivän sähköt pois). Mut sit jatkoin päättäväisesti vaikka se alkuun tuntuki ihan turhalle. Välillä Wili rupes antaa tosi nätisti periks ja ei tarvinnu muuta kuin pitää ohjat käsissä. Mut sit ilman mitään ratsastuksellista muutosta Wili tempas pään ylös ja tuntu ku se ois halunnu haistattaa vaa pitkät.. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi eteepäi ratsastusta ja piin ohjat käsissä. Lopulta Wili rupes antaa periks, eikä riuhtonu päätää kokoaja eri-ilman suuntii. Lopetin samantien kun Wili oli menny vähän aikaa nätisti repimättä ja riuhtomatta. Jäipähä molemmille edes vähän parempi mieli ja Wili ei päässyt lopettamaan hölmöilyyn.
Huomenna sitten jos olisi molemmilla parempi mieli ratsastuksen suhteen. Jos edes nousen selkään, sillä Wilin kanssa voisin pitkästä aikaa tehdä myös maastakäsin juttuja. Ja kokeilla opettaa uutta temppua, jonka Wilin hieroja meille kerto (: Joten huomista fiilistä odotellessa, saa nähdä mitä keksin herrasein pään menoks jälleen.


keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Haaste

  Sain haasteen Hennalta.   Eiku kahtomaan mitä tästä tuleekaan :p

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 faktaa itsestään
2. Pitä myös vastata haastajan 11 kysymykseen
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä uusille haastetuille
4. Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 350 lukijaa
5. Haasteessa tulee lukea kenet on haastanut ja kertoa se haastetuille
6. Eikä saa haastaa sitä kuka haastoi sinut
 
Mutta asiaan..Faktoja
 
1.  Olen luonnostani näin vaalea, vaikka sitä joidenkin on vaikea ymmärtää ja kuulen usein " mite joku voi olla noi vaalee luonnostaan"
2.  Rakastan tummaasuklaata yli kaiken, voisin mutustaa sitä kerralla levyllisenkin.
3.  Tykkään ja suorastaan nautin siitä kun saan köpötellä Wilin kanssa kahdestaan metsäpolkuja pitkin ohjin ja kuunnella metsän hiljaisuutta.
4. Ootan jo et tuis paksut pehmeet hanget!
5.  Harrastan kuvaamista 

 
 6.  Etsin pitemmän aikaa juuri nimenomaan Norjanvuonohevosta, en edes katsellut pahemmin muita myynti-ilmoituksia kun sain luvan etsiä ittelleni tosissaan oman ensihepan.
7. En oo kuvauksellinen ihminen, ihme ettei ykskää linssi oo vielä hajonnu tai koko kamera :D
8.  Vietin enne paljo aikaa koneella pelate yms.
 
9. Oon tehny 3 lävisty ite ( saman lävistyksen 2 kertaa, koska nielasin korun ja reikä meni umpee)  ja miulla on ollu 15mm vönyt. Eikä miun korvareijät oo palutunu vielkää ennallee
10.  Kerään lasten shampanja pulloja
 11.  En tiiä mitä tekisin päivät pitkät ilman Wiliä 
Haastajan 11. kysymys ei ollut.
 
1. Luettele parhaat blogit joita luet.
 Rouskutellen ja Tyttöset kuin tähtöset
2. Millä sivustoilla vierailet silloin, kun olet koneella?
Yleensä blogger, face ja apsu
3. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Entä kymmenen?
En osaa sanoo, en suunnittele elämää nii pitkälle eteenpäin meen päivä kerrallaan eteenpäin
4. Tuomitsetko ihmisiä ensivaikutelman perusteella?
En, haluun tutustuu henkilöön kunnolla ennekuin pystyn rakentamaan minkäänlaista mielikuvaa. Oon hirmu avara katseine ihmisten suhtee. Sillä en itekkää mikää ruusune oo mut kukkiihan se perunakin.(:
5. Miksi bloggaat? Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Kirjotan blogia, jotta muistivammasena pystyn seuraamaan helposti mitä Wilin kanssa millonkii oon tehny ja nään helposti edistyksen molemmilta.
6. Mitä jouluperinteitä sinulla/perheellänne on?
Käyää hauvoilla ja syödään yhdessä sekä vietetään kerravuoteen yhteine ilta perheen kesken

7. Missä vaatteissa sinut näkee useimmiten?
Varmaan farkuissa ja hupparissa tai sit jumpparissa (:
8. Riiteletkö usein kaveriesi tai perheenjäseniesi kanssa?
Äitin kanssa varmaa useite tulee riitaa mut sovitaa saman päivän aikana, enkä muutenkaa suostu käymää nukkuu jos oon jonku kans riioissa haluun et asiat selvitetää samanpäivän aikana ku riita on alkanu. Sillä en osaa nukkua kunnolla on oon riioissa jonku kans.
9. Panostatko ulkonäköösi joka päivä?
En :D Oon tosi laiska meikkaa yms. Ja kotona pukeudun tosi rennosti välittämättä toiste mielipiteistä yhtää

10. Kuinka vietit synttäreitäsi viimeksi?
Kavereitten keske oisko ollu, ei kyllä mitään muistikuvaa
11. Mitä teet jos olet surullinen?
Istun yleensä koneella tai sitten puunaan Wiliä tosi pitkään. Mikä kyllä passaa Wilille, se tyykkää vaan kun saa paljon huomiota. Sekä ,Wili on ihana jos se näkee et miun on paha olla tai oon surulline vaikka hymyilisin ulospäi se tulee ja hörpöttelee ja painaa päätää miun sylii. Siin kohtaa on kyl tekemine aina etten purskaha itkuu..

Loppuun 11uutta kysymystä

1. Miksi bloggaat?
2. Millasista hevosista pidät&millaista et ( ratsastettavuudelta)?
3. Mikä saa sinut aina hyvälle tuulelle?
4. Voisitko kuvitella itsellesi jonkun toisen rotuisen ponin/hevosen? Miksi?
5. Lempi vuodenaikasi? Miksi juuri se?
6. Mikä omassa pollessa on parasta&huonointa?
7. Oletko onnellinen?
8. Mitä piirteitä arvostat toisessa ihmisessä eniten?
9. Jos saisit muuttaa maailmassa jtn mitä se olisi?
10. Onko sinulla lemmikkejä jos on niin mitä ?
11. Mitkä ovat lempi blogejasi?

Haastan seuraavat bloggaat:
Veera
Latu
Usvaa ilmassa
Eerika
Heevi
Enempää en jaksa listata..

"Sen kuntoha on parantunu huimasti"

Piti jo eilen julkasta mut bloggeripa ja kone oli yhteistuumin erimieltä
Kuten otsikosta voi päätellä sai Wili tänään kehuja. En oo sitten kesän käynyt ohjatulla tunnilla, johtuen varmaan ihan omasta laiskuudesta ja siitä miten olen halunnut viedä Wiliä itekseni rauhassa eteenpäin. Tämä työ kannattanut ilmeisesti sillä Wili sai kehuja miten sen askel on parantunut ja ennen kaikkea kunto. Ennen Wilille riitti alkuravit ja se puuskutti aivan älyttömästi. Nyt jaksettiin pysyä koko tunti mukana ilman minkään sortin suurempia taukoja. Joita kesällä tarvittiin useempaan otteeseen tunnilla.
Tehtiin tänään kiemurauria ja avoja (ensin neliöllä, josta lähettiin pyöristämään ympyrälle). Alkuun mentiin pitemmällä ohjalla, jotta saatiin ratsastettua kunnolla istunnalla ja pohkeella. Tämän jälkeen lyhennettiin vähän ohjia, mutta ei hirveästi jotta ratsastus keskittyisi edelleen istuntaan ja pohkeisiin eikä käsillä ruvettaisi ratsastamaan liikaa. Wili rupes tuntuu puolessa välissä tosi pehmeältä ja oli oikein mukava ratsastettava. Lopussa Wili ei olisi enään jaksanut kantaa itseään niin hyvin kuin alkuun, mutta ryhdistäyty kuitenki kun pyyti. Annoin Wilin tunnin päätteeksi kävellä vähän normaalia pitemmät loppukäynnit. Herrasesta jäi kaikinpuolin oikein hyvämieli. Huomenna sitten taas vähän rennompi päivä ja paaaaljon syyrtymisiä.
Ja kuvia joita lupailin..Laatu ei kaikissa mikään parhain mahdollinen ole ja suuri kiitos kuvaajalle (:












Vähän aikaa piti miettii mikä muu kuvaan oli tullu ja lopulta sitten kysyttävä kuvaajalta :D


Laukan jäkeine ravi on ihan hirveetä istua alas :s


Anteeks laatu, mut aattelin jtn laukka kuviakin laittaa






maanantai 11. marraskuuta 2013

Elossa ollaan

Ei oo oikee ollu mielenkiintoo kirjotella, joten blogi on ollu hieman hiljaiselossa. Wilillä on ollu hieman rauhallisempaa ja ite oon kans ottanu vähän rennommin oma olo kun on taas reistannut. Tällä viikolla kuitenkin otetaan vahinko takasi ja pietää kunnon treeni viikko.
Mutta kuulumisia.
Jenni läpiratsasti Wilin kuten aiemmi kerroinkin, sen jälkeen Wili oli hieman uppiniskane uskomaan mtn. Johtu täysin siitä kun vieras ihminen oli ratsastanut viimesimmäks ja piti päästä osottaa mieltään. Jennin mukaan Wilpertti muuttu kivemmaks ja kivemmaks loppua kohden mikä oli tosi kiva kuulla (: Sain myös Jenniltä vinkkejä mitä kannattaa eri toteen Wilin kanssa treenata. Eniten Jenni painotti kuitenkin siirtymisiä, joista olis Wilille paljon hyötyä. Joten treenit pitääki tästä lähin sisällään niitä paljon. Suuri kiitos Jennille kun kävit läpi ratsastaa Wilin ja suostuit sen tekemään vielä toistamiseenkii!
Seuraavana päivänä piin Wilille vähän palauttavamman päivän ja käytiin vaan kaikki askellajit läpi rennosti. Wili ei ois vaan millään halunnut uskoa asetuksia eikä taivutuksia mihinkään suuntaan, joten pyysin Virpin jälleen hieromaan Wilin läpi. Onneksi Virpi suostu ja saatii sovittuu aika jo seuraavalle päivälle. Perjantai menikin sitten katsellessa kun Wili pääsi hierottavaksi ja myös rupatellessa Virpin kanssa. Wili oli ensimmäistä kertaa molemmilta puolilta tasasesti menossa jumiin, joten pyysin oikeaan aikaan hieronnan Wilille, eikä jumit kerenneet mennä kovinkaan pitkälle (:
Hieronnan jälkeisenä päivänä Wili pääsi maastoon rentouttavalle maastolenkille ilman satulaa. Käytiin kävelemässä n. 2.5-3km lenkki, jossa alitettiin 2 kertaa alikulku tunneli ja mentiin 2 kertaa kohisevan sillan ylite. Wili käyttäyty oikee mallikkaasti ja fiksusti koko maastolenkin ajan.
Sunnuntaina eli eilen miu kaveri Eerika pääs sit kokeilee Wiliä millane se onkaa ratsastaa. Wili oli vaan ihan kauhea possu! En muista millo viimeks se ois yrittäny kusettaa ketään samalla tavalla. Sain oikee hävetä silmät päästä. Eerikan lopeteltua kävin ite viel antaa Wilille pienen kurin palautuksen, kuinka ihmistä kuunnellaankaan. Vähän aikaa poika koitti niskuroija ihan 10/0 vastaan, mutta tajus sit lopulta että pääsee helpommalla kun suostuu ratsastajan tahtoon. Hoijin Wilin sitten yöpuulle Eerikan jo lähdettyä aikasemmin.
Tänään kävin sitten itse ratsastamassa ja menin ihan perus kouluakiemuroita. Ja paljon siirtymisiä. Koko tuntimme oikeastaan koostui siirtymisistä. Alkuun kävin kaikki askellajit läpi ja tämän jälkeen jouduinkin lähtemään maneesista ulos kylmyyteen, joka tuntu itseasiassa lämmemmälle ku maneesin sisäilma. Ulkona annoin Wilin kävellä vähän aikaa pitkillä ohjilla. Ohjat kerättyäni aloin menemään kahdeksikolla siirtymisiä. Wili rupes lopulta antamaan molempiin suuntiin tosi nätisti periks ja ite rupesin tuntemaan miten Wili rupes ponnistamaan oikein kunnolla takaosallaan. Oli kyl hieno tunne. Myös Wilin askeleet muuttu paljon mukavemmiks istua.
Huomenna edessä olisikin pitkästä aikaa pienoistunti. Saa nähdä ketä onkaan kaverina. Tästä koitan tulla jo heti huomenissa postailemaan ja kuviakin olis tarkotus saaha piristämää postausta.

Aattelin myös että vaihtaisin Wilille satulaa, sillä nykyinen satula tuppaa olemaan hieman liian leveä eestä.. Oon kyllästyny remppaamaan satuloiden kanssa, joten ajattelin hommata joustorunkosen. Ensin vaan pitäisi saaha entiset satulat alta pois. Tarjolla olisi siis:
Alfur 17" punasella kaarella. Satula ollu vajaan puolivuotta käytössä, joten täysin uutta vastaavassa kunnossa. Toppauksia eikä vastinliinoja tarvitse vaihattaa vielä vähään aikaan. Hp. 1000e
Kingstonin koulusatula 17" ollut vain 1kk verran käytössä! Satula siis täysin verrastettaessa uuteen. Tätä satulaa voisin kehua vaikka kuinka sillä ollut oma lemppari satula, sen pienen ajan kun meijän pojalle kävi. Tosi pehmyt istua ja muutenkin aivan ihana. Hp. 250e

Kuvia voin laittaa kunhan saan vain molemmista otettua (:

maanantai 4. marraskuuta 2013

Turhautunutta oloa ja onnistumisen hetkiä

Blogi on nyt ollut jonkin aikaa piilotettuna, sillä olen epätoivosesti kaverin ohjeien mukaan yrittänyt muokata blogin ulkoasua. Mutta en vaan osaa. Nyt sit lopulta turhauduin ja lopetin yrittämästä kokonaan.
Tallilla on tullut myös rampattua ahkeraan, mutta kuvaaja tai kamera on aina puuttunut matkasta, joten uutta kuvamaterialia Wilin suhteen ei pahemmin ole :s

Oon Wlin kanssa vääntänyt koulua nytten ahkerasti. Ja tuntuu, että poika rupee meneemään vaan paremmin ja paremmin. Ite vaan kun lähden Wilin mielestä vaatimaan liikaa se rupee röhkimään hassusti ja antaa pienen pukin huomautukseks, mut sitku sitä komentaa et tehää niiku miä sanon ni pien röhkimine jatkuu hetken aikaa ja lopulta loppuu kokonaan ja Wili rupee tekemään mitä pyyetään. On se vaan hassu (:
Oma kunto ei vaan oo ollu mikään kaikkein parhain nytten viimeviikon lopulla, eikä tääkään viikko ala lupaavasti :/ Buranan voimalla eteenpäin ja paljon päälle päivittäin, jottei lämpö nousis ihan pilviin ja tolpilla pysyis. Kävin myös tallilla olevan toisen yksärin kanssa maastossa. Sain viestin, joka tuli vähän puskista.
" Heii! Onko sulla se vuonis rouhialassa? Ku aattelin et oisitko voinu lähtee maastoo joku päivä ku se ainki näyttää suht rauhalliselta maastoilukaverilta :)" Tottahan toki suostuin, ihanaa saada maastoseuraa ettei tarvi aina yksin käyä köpöttelee. Käytiin sitten pujottelee erilaisilla poluilla ja ravailtiin vähän,  yks mäki jopa taijettiin laukata puoliksi. Lenkki meni siis hyvin vaikka Wili jäikin isommasta kaverista vähän väliä jälkeen (:

Ratsastuksesta enemmän.
Oon keskittyny Wilin kanss nytten omalta kohaltani mahollisimman paljon istunnalla työskentelyyn ja rääkännyt omia ujoja vatsalihaksiani ihan urakalla. Eli harjotusravia paljon ja laukka työskentelyä.
Käyntityöskentelyssä oon pyrkiny reippaaseen ja tahdikkaaseen käyntiin, jossa Wili polkis kunnolla runkonsa alle. Joka tuottaa nähtävästi Wilille välillä jokseenkin enemmän ongelmia kuin mikään muu askellaji. Tähän pyrin ratsastamalla reippaasti eteen mutten ota niin paljoa edestä. Kerran isompi pidäte ja sen jälkeen nätti tuntuma on riittäneet Wiliä muistelemaan:
 " Kun menee nätisti, ratsastetaan nätisti, kun kuuntelen kerralla kunnolla mitä pyydetään, ei pyydetä toista kertaa. Lyhyesti: kun teen niiku Jenny haluu oma elämä on helpompaa "

Ravissa pyrin rentoon pitkään askellukseen, joka lähtee takaa eteen rungon alle. Tässä oon omasta mielestä onnistunut ainakin hyvin. Wilin askeleet on muuttunu takapuolen alla paljon helpommiksi istua ja niitä on helpompi tunnustella mikä jalka liikkuu milloinkin. Myös tietynlainen tahti "oikea, vasen" on tullut esiin. Eikä ravi ole enään ylös,alas,ylös,alas... 

Laukassa pyrkimyksenä on ollut reipas mutta kuulolla oleva tahdikas laukka, ilman että puotetaa vähän väliä raville tai töhötetään menemän pää pilvissä/polvissa. Laukassa on edelleen hiomista, mutta parempaan suuntaan ollaan kokoajan menossa. Ainut missä on tullut tehtyä suuri virhe.. Wilille oikea laukka oli ennen vaikeampi, mutta sitä treenatessa paremmaksi on unohtunut treenata vasentapuolta yhtä aktiivisesti ja osat ovatkin tämän seurauksena keikahtaneet päinvastoin. Vasemman kierroksen heikkouden huomaa hyvin, sillä Wili yrittää luistaa asetuksista ja kaatua hieman sisäänpäin. Sisänpäin kaatumista saa onneksi hyvin korjattua omalla katseella pelkästeen, hetken aikaa kun tuijottelen ulospäin ja kun palautan katseen suoraan huomaan miten Wilikin on suorempi alla. Nyt oon koittanut ratsastaa molempia laukkoja yhtä paljon, jotta löydettisiin kultainen keskitie.

Päätin myös pyytää tallin pitäjää läpi ratsastamaan Wilin ja hän onneksi suostui. Tekee hyvää niin itselekkin kuin Wilillekkin kun joku muu liikuttaa välillä. Saan ammattilasen mielipiteen ja jopa/ehkä/toivottavasti vinkkejä mitä Wilin kanssa kannattaisi jatkossa treenata. Sekä Wili saa vaihtelua ratsastukseen ja varmasti osaavamman kuskin selkäänsä. 
Seuraava askel onkin sitten tilata jälleen Wilille hieronta ja pestä poika ihan huollella syksyn toisen klippaus kerran jälkeen.Wili oli pakko klipata jo toistamiseen, sen karva on ihan mahoton, eikä meinaa kuivuu ilman klippausta ollenkaan. Tulossa on siis kunnon loimittelu talvi. Mutta pääasia että Wili ei tukehu treeneissä ja kuivaa tarpeeks nopeesti jottei mm.vilustu.

Karvapallerotkin eli vauvat on jo kasvanu hirveästi ja tietävät tasantarkkaan millon on heidän ruoka-aikansa. Myös mamman oma pikku prinsessa on oppinut nimen, jonka ei pitänyt olla pysyvä nimi vaaville. Möttönen/möttis kun ei ainkaan omasta mielestä ole mikään kaikkein kaunein nimi nartulle. Mutta ei tarvi ku huikata oman huoneen ovelta tuvan puolelle "huomenta möttis" niin arvatkaa vaan millanen meteli syntyy kun pitää pästä aantamaan mammalle aamu pusut ja toivottamaan takasin huomenet. Möttis siis kurisee takaisin söpösti, josta on vaike kieltä tytteliä. Vaikkei tapa mikään kaikkein ystävällisimmän kuulone olekkaan..

oon jo Iso tyttö

Toine simahti hieman keskenleikkien

Äippä ja jätkä :3

Kuin kaks marjaa ♥




Enks ookkii söpö :3


Et voi sanoo mulle ei

Meijä pikku einari c: joka olis vailla rakastavaa kotia

Hitsi! Jäin kiinni, syön mei kävelyalustan hapsut

Mamman möttis ja neuletakki ulkoilua varten

Koko kopla koolla (: Vei muuten monta turhauttavaa minuuttia ja kuvaus kertaa ja otosta, että sai kaikki 4 samaan kuvaan lähekkäin.

Törsäsin myös uusiin ratsastus kamoihin hieman. Saappaani kun antautuivat jo kesällä hypätessän Wilillä ja lentäessäni hienossa kaaressa.. Ei toki mennyt kauaa miettiessä raaskinko tuhlata uusiin kamoihin vai sinnittelenkö niillä mitä tarjolla. No nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin kokeilla onko kengät ja niihin varret erikseen niin hyvä uhdistelmä kun monet kehuvat. Tästä varmasti tulee vielä kirjotuksen aihetta kunhan eka käsittelen kengät ja varret kunnon nahanhoito mömmöillä ja saan käyttöön. Ite oon aina tähän päivään asti ollut enemmän saapas ihmisiä, joten totuttelua vaatii varmasti alkuun kun kengät ei olekkaan yhtenäiset. Jos ees muistan kiinnittä asiaan huomiota ratsastaessa. Molemmat on horzen. Yhdistelmä kuvaa en ruvennut enään nyt illasta ottamaan, mutta eiköhän sellanekin tuu jossain välissä tänne ilmaantumaan. Muilla mielipiteitä varsista ja kenkuleista erikseen ? (: