Tallilla on tullut myös rampattua ahkeraan, mutta kuvaaja tai kamera on aina puuttunut matkasta, joten uutta kuvamaterialia Wilin suhteen ei pahemmin ole :s
Oon Wlin kanssa vääntänyt koulua nytten ahkerasti. Ja tuntuu, että poika rupee meneemään vaan paremmin ja paremmin. Ite vaan kun lähden Wilin mielestä vaatimaan liikaa se rupee röhkimään hassusti ja antaa pienen pukin huomautukseks, mut sitku sitä komentaa et tehää niiku miä sanon ni pien röhkimine jatkuu hetken aikaa ja lopulta loppuu kokonaan ja Wili rupee tekemään mitä pyyetään. On se vaan hassu (:
Oma kunto ei vaan oo ollu mikään kaikkein parhain nytten viimeviikon lopulla, eikä tääkään viikko ala lupaavasti :/ Buranan voimalla eteenpäin ja paljon päälle päivittäin, jottei lämpö nousis ihan pilviin ja tolpilla pysyis. Kävin myös tallilla olevan toisen yksärin kanssa maastossa. Sain viestin, joka tuli vähän puskista.
" Heii! Onko sulla se vuonis rouhialassa? Ku aattelin et oisitko voinu lähtee maastoo joku päivä ku se ainki näyttää suht rauhalliselta maastoilukaverilta :)" Tottahan toki suostuin, ihanaa saada maastoseuraa ettei tarvi aina yksin käyä köpöttelee. Käytiin sitten pujottelee erilaisilla poluilla ja ravailtiin vähän, yks mäki jopa taijettiin laukata puoliksi. Lenkki meni siis hyvin vaikka Wili jäikin isommasta kaverista vähän väliä jälkeen (:
Ratsastuksesta enemmän.
Oon keskittyny Wilin kanss nytten omalta kohaltani mahollisimman paljon istunnalla työskentelyyn ja rääkännyt omia ujoja vatsalihaksiani ihan urakalla. Eli harjotusravia paljon ja laukka työskentelyä.
Käyntityöskentelyssä oon pyrkiny reippaaseen ja tahdikkaaseen käyntiin, jossa Wili polkis kunnolla runkonsa alle. Joka tuottaa nähtävästi Wilille välillä jokseenkin enemmän ongelmia kuin mikään muu askellaji. Tähän pyrin ratsastamalla reippaasti eteen mutten ota niin paljoa edestä. Kerran isompi pidäte ja sen jälkeen nätti tuntuma on riittäneet Wiliä muistelemaan:
" Kun menee nätisti, ratsastetaan nätisti, kun kuuntelen kerralla kunnolla mitä pyydetään, ei pyydetä toista kertaa. Lyhyesti: kun teen niiku Jenny haluu oma elämä on helpompaa "
Ravissa pyrin rentoon pitkään askellukseen, joka lähtee takaa eteen rungon alle. Tässä oon omasta mielestä onnistunut ainakin hyvin. Wilin askeleet on muuttunu takapuolen alla paljon helpommiksi istua ja niitä on helpompi tunnustella mikä jalka liikkuu milloinkin. Myös tietynlainen tahti "oikea, vasen" on tullut esiin. Eikä ravi ole enään ylös,alas,ylös,alas...
Laukassa pyrkimyksenä on ollut reipas mutta kuulolla oleva tahdikas laukka, ilman että puotetaa vähän väliä raville tai töhötetään menemän pää pilvissä/polvissa. Laukassa on edelleen hiomista, mutta parempaan suuntaan ollaan kokoajan menossa. Ainut missä on tullut tehtyä suuri virhe.. Wilille oikea laukka oli ennen vaikeampi, mutta sitä treenatessa paremmaksi on unohtunut treenata vasentapuolta yhtä aktiivisesti ja osat ovatkin tämän seurauksena keikahtaneet päinvastoin. Vasemman kierroksen heikkouden huomaa hyvin, sillä Wili yrittää luistaa asetuksista ja kaatua hieman sisäänpäin. Sisänpäin kaatumista saa onneksi hyvin korjattua omalla katseella pelkästeen, hetken aikaa kun tuijottelen ulospäin ja kun palautan katseen suoraan huomaan miten Wilikin on suorempi alla. Nyt oon koittanut ratsastaa molempia laukkoja yhtä paljon, jotta löydettisiin kultainen keskitie.
Päätin myös pyytää tallin pitäjää läpi ratsastamaan Wilin ja hän onneksi suostui. Tekee hyvää niin itselekkin kuin Wilillekkin kun joku muu liikuttaa välillä. Saan ammattilasen mielipiteen ja jopa/ehkä/toivottavasti vinkkejä mitä Wilin kanssa kannattaisi jatkossa treenata. Sekä Wili saa vaihtelua ratsastukseen ja varmasti osaavamman kuskin selkäänsä.
Seuraava askel onkin sitten tilata jälleen Wilille hieronta ja pestä poika ihan huollella syksyn toisen klippaus kerran jälkeen.Wili oli pakko klipata jo toistamiseen, sen karva on ihan mahoton, eikä meinaa kuivuu ilman klippausta ollenkaan. Tulossa on siis kunnon loimittelu talvi. Mutta pääasia että Wili ei tukehu treeneissä ja kuivaa tarpeeks nopeesti jottei mm.vilustu.
Karvapallerotkin eli vauvat on jo kasvanu hirveästi ja tietävät tasantarkkaan millon on heidän ruoka-aikansa. Myös mamman oma pikku prinsessa on oppinut nimen, jonka ei pitänyt olla pysyvä nimi vaaville. Möttönen/möttis kun ei ainkaan omasta mielestä ole mikään kaikkein kaunein nimi nartulle. Mutta ei tarvi ku huikata oman huoneen ovelta tuvan puolelle "huomenta möttis" niin arvatkaa vaan millanen meteli syntyy kun pitää pästä aantamaan mammalle aamu pusut ja toivottamaan takasin huomenet. Möttis siis kurisee takaisin söpösti, josta on vaike kieltä tytteliä. Vaikkei tapa mikään kaikkein ystävällisimmän kuulone olekkaan..
 |
| oon jo Iso tyttö |
 |
| Toine simahti hieman keskenleikkien |
 |
| Äippä ja jätkä :3 |
 |
| Kuin kaks marjaa ♥ |
 |
| Enks ookkii söpö :3 |
 |
| Et voi sanoo mulle ei |
 |
| Meijä pikku einari c: joka olis vailla rakastavaa kotia |
 |
| Hitsi! Jäin kiinni, syön mei kävelyalustan hapsut |
 |
| Mamman möttis ja neuletakki ulkoilua varten |
 |
| Koko kopla koolla (: Vei muuten monta turhauttavaa minuuttia ja kuvaus kertaa ja otosta, että sai kaikki 4 samaan kuvaan lähekkäin. |
Törsäsin myös uusiin ratsastus kamoihin hieman. Saappaani kun antautuivat jo kesällä hypätessän Wilillä ja lentäessäni hienossa kaaressa.. Ei toki mennyt kauaa miettiessä raaskinko tuhlata uusiin kamoihin vai sinnittelenkö niillä mitä tarjolla. No nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin kokeilla onko kengät ja niihin varret erikseen niin hyvä uhdistelmä kun monet kehuvat. Tästä varmasti tulee vielä kirjotuksen aihetta kunhan eka käsittelen kengät ja varret kunnon nahanhoito mömmöillä ja saan käyttöön. Ite oon aina tähän päivään asti ollut enemmän saapas ihmisiä, joten totuttelua vaatii varmasti alkuun kun kengät ei olekkaan yhtenäiset. Jos ees muistan kiinnittä asiaan huomiota ratsastaessa. Molemmat on horzen. Yhdistelmä kuvaa en ruvennut enään nyt illasta ottamaan, mutta eiköhän sellanekin tuu jossain välissä tänne ilmaantumaan. Muilla mielipiteitä varsista ja kenkuleista erikseen ? (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti