Hölmö poni & useemman päivän kuulumisia

Taas onkin vierähtänyt hyvä tovi edellisestä postauksesta. Wili on käyttäytynyt välillä oikein mallikkaasti ja välillä ollut ihan aasi. Senjankin sain kahteen kertaan raahattua tallille mukanani. Toisella kerralla Senja meni koulua Wilin kanssa. Tunti meni oikein hyvin vaikka kenttä olikin ihan kökössä kunnossa ja rapa roiskui. Seuraavaan kertaan olikin sitten muutama päivä ja menin ite Wilin kanssa. Pääsääntösesti mentiin koulua, mut mentiin myös puomeja. ( Ehkä se hyppäämineki vielä rupee onnistuu joku päivä ;) )

Mittasuhteet vähä pielessä

Puomit mitä mentiin. Päätyin laitoin ympyrälle laukkapuomit ja keskelle ravipuomit. Laukkapuomit tulin alkuun myös ravissa, mutta lopulta rupesin tulemaan laukassa ja hyvin onnistu. Ravipuomit meinas alkuun olla yks katastrofi.. Yritin pitää temmon tasasena ja kannustaa Wiliä nostelemaan jalkojaa, mut kokoaja kolis. Lopulta rupesin tekemää pidennyksiä ja lyhennyksiä ihan pitkällä sivulla. Kun Wili vastasi apuihin hyvin uskalsin lähtee yrittämään taas puomeilla sähläämistä. Puomeilla avut meni paremmin läpi kuin aluksi, eikä enään kolissut lopulta (:

Puomipäivän jälkeen aattelin antaa Wilin revitellä maneesissa okein kunnolla, kun tuota virtaa oli tuntunu olevan. Mutta mitä herra tekekään maneesin irti pästyään. Löntystää toisee päähä ja ei meinaa liikkua millää enään.. Eikun raipalla ohjaamaan herraa liikkeelle. Lopulta olin jo innoissani et nyt Wili innostu, mut hukkaa meni. Pari reippaampaa askelta vaan tuli. Sain Wilin kuitenkin laukkaamaan ja ravaamaan pyynnöstä, mutta mitään revittelyksi kutsuttavaa ei kyllä näkynyt.

Seuraavana päivänä Senjan olikin tarkotus hypätä Wilillä, mut tunti päätty enneku kerkes alkaakkaa. Senja oli nousemassa normaalisti selkään, mut Wili päätti et tänään ei hypätäkkään kahestaan vaan Senja saa yksin luvan hajoitella lentämistä. Senja kerkes nostaa toisen jalan Wilin ylitse kun Wili lähti possupukkeja eteenpäin minkä kerkesi ja Senja mätkähti alas. Selkään Senjaa ei enää saatukkaan. Senjan kädestä oli hävinny lähestulkoon kaikki voima, eikä se toiminu muutenkaan enään ihan normaalisti. Jenni oli samaan aikaan maneesissa sitten ja otti Wilin ja juoksutti poikaa rankemmalla kädellä. Sai poika kyl elämäsä juoksut narun päässä. Ite taluttelin sen aikaa Monsteria, jota Jennin oli tarkoitus juoksuttaa. Kun Jenni oli mielestään höykkyyttänyt Wiliä tarpeeksi, pääsinkin sitten ite nousemaan selkään. Ja Senja pääsi purkamaan Monsterin.
Sain Jenniltä yksityis tunnin Wilin kanssa. Josta oli kyllä paljon apua pojan kanssa. Voisin pyytää Jenniä pitämään muutenkin (ilman hölmöily-syytä) tunnin itelle ja Wilille. Ei vaan paljoa uskaltanut vastaan sanoo kun Jenni jtn "karkas". Satullekkun uskaltaa heittää vitsillä vastaan :D Tulispahan tehtyä tehtävät ilman mukisemisia.
Tallin jälkeen lähdin Senjan kanssa käymään päivystyksessä näyttämässä Senjan kättä&olkapäätä. Lääkäri määräsikin Senjan olkapään kuvaukseen ja sieltä löytyi epätasaisuutta olkapäästä. (Senja korjatkoon jos olen ihan väärässä) Eikun odottamaan olkapään toipumista, jotta saan Senjna takaisin selkään!

Eilen sitten menin Wilin kanssa koulua ja poika oli todella rento heti alkutunnista. En muista millon viimeksi Wili ois ollu noin mukava ratsastaa heti alkutunnista lähtien. Poika asettu ja taipu just sinne suuntaa minne pyysin eikä jäkittänyt yhtään vastaan. Hyvä etten ratsastanut suu ammollaan kokoajan. Olin niin häkeltynyt pojan käytöksestä. Selkään noustessakin poika seiso korvat lerpallaa ja pää normaalia alempana ihan rauhassa. Eikä ollu tunnettakaan, että herrasein vois lähtee alta millonvaan.
Ulkona taluttaessa Wiliä huomasin, että hokit olis ihan hyvä jo kiertää kenkiin. Meno näytti välillä kuin olisi bambi jäällä. Huhhuh. Noh tänään eikun pesemään ratsastuksen jälkeen hokkireikiä harjan ja lämmän veden kanssa puhtaiksi.