maanantai 6. toukokuuta 2013

Menneisyyden tuulista en häivähdystäkään nää


Rauhallinen ruunanrupsukka odottamassa sisälle pääsyä
Tänään Wilin oli tarkoitus saada revitellä oikein kunnolla maneesissa, mutta ei. Ei sitten millään. Herraa piti oikein jahdistaa, jotta sai edes vähän liikettä kinttuihin. Ei tehonnut raippa eikä maiskutukset. Tuli oikein turhautunut tunne. En oikein tiedä pitäisikö kaivata sitä pukittelevaa ja revittelevää hömelöö, vai olla tyytyväinen että herra on ruhoittunut nytten. Ainakin joksikin aikaa, saa nähdä sitten miten riemastuu kun aikaa menee eteenpäin ja löytyykö 'pukkikone' takaisin. Niinkuin nykyisen tallin missä Wili on, omistaja Wilistä ilmoitti vastikään.

Wili oli vain sitä mieltä että tulen luoksesi (ajatuksella: 'tiedän missä namit on')

Askellaji oli ?
Päivän loppuun myös katsoimme mitä Wili tuumaakaan kuljetussuojista, jotka kävimme tänään ostamssa. Ei olleet aluksi mieleen ollenkaan :D Mutta sitten kun tajusi, että ne jalassa on vain liikuttava ja tehtävä niinkuin mamma sanoo niin hyvin tuo poika käveli ulos perästä pupeltamaan vähän kevään vihreitä. Ei kyllä saanut syödä kuin sen aikaa jotta kuvan sain otettu. Ja etujalan suojat ovat väärinpäin kun niitä itse pyörittelin jonkin aikaa ja lopulta kysyin Mardelta et miten päin nää tulee ja sit laitoin niin päin kun minule neuvottiin. Kotona kuitenkin aikani tutkittuani tulin siihen tulokseen, että suojat ovat olleet väärinpäin. Eivät kylläkään liikkumista rajoittaneet mitenkään.

Silmät ummessa vetää kitusiisa minkä kerkiää vihreitä heinän korsia.
Vaikka tuolla mahalla ei tartteisi noin antaumuksella nauttia.
Odotan jo hirveästi helsingin reissua vaikka se onkin vasta kolmen viikon päästä. Eniten kuitenkin jännitän kuinka Wili menee koppiin ja minkälaista lausuntoa sieltä saammekaan. Toivon toki parasta ja pelkään pahinta, vaikka tuskin Wili mitään hirveän huonoa tuomiota saa kun ei selkä muuten ole enään oireillut, yhtä isompaa pattia lukuun ottamatta jota arkoo.

Kävimme myös äitin kanssa kirpparilla tänään josta suojatkin tarttuivat mukaan. Rakastuin heti ensisilmäyksellä, enkä voinut vastustaa tuhlausta.

En edes haluakkaan tietää miten kallis on ollut uutena, kun kerran on partyliten tuote!

Aivan ihana, ainakin omasta mielestä


Pimeitä talviötä odotellessa, kun pääsen tunnelmoimaan taas kynttilöiden valossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti