Laitoin pädin kunnolla satulan alle (nostin ilma raon) ja laskin vyön/purin rullan ja kerroin pojalle kokoajan mitä tein niin rupes hömppä kuitenkin pikkuhiljaa rentoutumaan ja korvatkin kääntymään enemmän uteliaan suuntaan kuin äksyyn. Tiukkasin vyötä vain hieman alkuun ja kehuin kun ei reagoinut yhtään, tiukkasin sitten kuitenkin ihan napakalle kun ei siitä mitään välittänyt.
Vetäsinkin sitten jo omaan päähäni kypärän ja pyysin Mardea auttamaan, jotta katsottaisiin mitä Wili sanookan kun satulaa nouseekin joku. Kyseisen narisevan ja nitisevän länkäri penkin kanssa kun ei ole töitä tullut tehtyä yli 3kk! Joten aloitimme pohjalta. Nousin aluksi vain mahalteni satulalle, ja sehän oli jo karkuun juostava asia. Mutta eihän sitä sitten mihinkään päässyt kun oli herra kiinni. Tulin alas vasta kun Wili seisoi nätisti paikallaan. Nousin vielä muutaman kerra vain mahalteni satulan päälle, jonka seuraksena Wili rupesi tajuamaan että ei tuo roikkuva apina anna periksi ja lopeta ennenkuin olen nätisti paikalla kun se tuossa selässä ja vieressä hilluu.
Kun Wili seisoi nätisti paikallaan ollessani satulan päällä mahallaan menin sitten istumaan rauhassa Tämähän ei sitten ollutkaan niin kiva juttu ennekuin taas joku napsahti herran muistissa, ettei tuo apina tulekkaan alas ennekuin olen rauhassa ja nätisti ilman teutarointia. Tätä toistimme myös muutaman kerran ennekuin se rupesi sujumaan ilman ongelmia.
Kävin sitten taluttajan kanssa kiertelemässä maneesissa n.10 minsaa. Josta lähdimmekin sitten Wilin kanssa suoraan tunnille. Jätimme taluttajan pois tunnilta, mikä oli ihn hyvä juttu.
Tunnin oli tarkoitus olla vauhdikas laukka tunti, mutta menin Wilin kanssa vain hidasta hidasta ravia ja pienen laukkapätkän.Olisin voinut laukata pitempäänkin, mutta herra antoi pienen huomautuksen ja siitä komensin niin puotti sitten raville, eikä suostunut sitten millään enään nostamaan laukkaa sain tehdä vaikka mitä ja herra vain lumpsutti menemään ravissa.
Tuli ihn tunnin aikana ikävä formulaani, jonka elämän tehtävänä on ollut saada vain ratsastaja alas mahdollisimman hienoilla yllätys pukeilla ja revitelyillä ja kadoinneilla jarruilla. Missä on hevonen jonka ostin ?? Miun oma pieni formula, joka yllätti kaikki vauhillaan kun on niin pikkuinen?
Vaikka en kyllä moiti kun kerrankin saatiin Wilin kanssa kahuja kuinka nätisti me mentiinkään kauniissa matalassa muodossa ja kuinka rauhallisesti ilmn hirveitä muiden villitsemisiä ja revittelyjä :D
Olin siis kaikin puolin tyytyväinen poikaan, se oli aivan mahtava tänään. Käyttäyty jopa ponin ollessa läsnä ihan nätisti.
Muutama kuva jotka otettu valitettavasti puhelimella kun en muistanut kameraa ottaa tallille mukaan :s
Päivän vermeet tänään |
Jälleen uusi reikä jalassa.. En voi ymmärtää missä se itseään teloo kokoajan.. |
Huikkasin pojalle moikat ja kääntyi katsomaan nätisti perään kun lähdin pois päin :3 |
Pieni kurkoitus vielä, jos vaikka jtn kehuja edes saisi vielä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti